maanantai 17. kesäkuuta 2013

David Eddings - Velhojen taistelu

Belgarionin taru, #3

Velhojen taistelu on kolmas osa Belgarionin tarua, mahtavaa seikkailufantasiaa, joka alkoi Kiven vartijassa ja jatkui edelleen Ennustusten ajassa.

Velhojen taistelu kertoo nuoren Garion-pojan ja hänen merkillisten matkakumppaneidensa uusista seikkailuista heidän jäljittäessään, ikivanhaa ennustusta toteuttaen, pyhää Aldurin kiveä, joka on anastettu oikeilta omistajiltaan. Jälleen Garion ja hänen ystävänsä joutuvat vaarojentäytteiselle tielle kulkiessaan velhojen ja taruolentojen parissa halki outojen maiden ja kuningaskuntien. He vaeltavat kiehtovassa maailmassa, jossa peri-inhimillinen ja yliluonnollinen elävät luontevasti rinnakkain.

Moniaalle polveileva seikkailu on tuoreen omaperäinen tarina nuoren pojan varttumisesta kohtaamaan suurta elämäntehtävää. Se on lennokas ja jännittävä seikkailu, täynnä rehevää huumoria ja suvaitsevaista elämäniloa.


Velhojen taistelu jatkaa Belgarionin tarua ollen samalla tasolla kuin sarjan muutkin osat. Garion ja kumppanit jatkavat matkaansa, etsien varastettua Aldurin kiveä. Matka ei ole helppo, ja Belgarionin tarun kolmas osa jatkaa tarinaa paljastaen uusia seikkoja muun muassa Eddingsin luomasta maailmasta.

Tarina esittelee kaksi uutta maata ja kulttuuria. Ul-jumalaa palvovat, luolissa asuvat ulgot, joille uskonto on elämän keskipiste, sekä murgot, tarinan ns. pahikset. Se, että kokonainen rotu leimataan pahaksi yksilöön katsomatta ärsyttää hiukan. Ei kai jokainen angarakki (yleisnimitys Torak-jumalan palvojille, jaetaan mm. murgoihin ja thulleihin) voi olla paha, vaikka heidän jumalansa tai kuninkaansa onkin?

Kirjassa perehdytään paremmin myös itse velhouteen sekä muihin velhoihin. Eddingsin luoma Tahto ja Sana -magia onkin mielestäni erittäin onnistunut. Se toimii, muttei sitä voi käyttää liian helpostikaan.

Velhojen taistelu pakottaa lukijan tarttumaan Belgarionin tarun seuraavaankin osaan!

Arvosana: ♣♣♣♣

2 kommenttia:

  1. Kyllä pitäisi yrittää tätä eeppistä fantasiaa joskus lukea, mutta jotenkin en vain koskaan saa aikaiseksi :D edellisen kerran eeppistä fantasiaa taisin yrittä yläasteella Hopeaveitsen muodossa. Hmm, iso aukko fantasiasivistyksessä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eddings on kyllä ihan hyvä vaihtoehto jos haluaa eeppistä fantasiaa lukea. Mutta kaikki eivät pidä kaikesta, enkä tiedä omaako kukaan suuren suurta fantasiasivistystä... :)

      Poista

Kirjaneito kiittää kommentista! ;)