sunnuntai 22. syyskuuta 2013

Cassandra Clare - Clockwork Prince

The Infernal Devices, #2

Love and lies can corrupt even the purest heart

In the magical underworld of Victorian London, Tessa Gray finds her heart drawn more and more to Jem, while her longing for Will, despite his dark moods, continues to unsettle her. But something is changing Will - the wall he has built around himself is crumbling. Could finding the Magister free Will from his secrets and give Tessa the answers to who she is and what she was born to do? As their search for the truth leads the three friends into peril, Tessa's heart is increasingly torn, especially when one of their owns betrays them?

Clockwork Prince on toinen osa Cassandra Claren Infernal Devices -trilogiasta, joka sijoittuu Varjojen kaupungeista tuttuun yliluonnolliseen varjonmetsästäjien maailmaan, tosin 1800-luvun Lontooseen Varjojen kaupungeista tutun modernin New Yorkin sijaan. Lukuun ottamatta muutamaa ärsyttävää seikkaa pidin Clockwork Princestä oikein paljon.

Lontoon Instituutissa eletään haastavia aikoja. Tessan veljen osoittauduttua petturiksi ja viattomana pidetyn ihmismiehen, Axel Mortamainin paljastuttua kaiken pahan takana olleeksi Magisteriksi, Charlotte Branwell on vaarassa menettää Instituutin johdon Benedict Lightwoodille. Charlotte saakin kaksi viikkoa aikaa löytää Mortmainin, jonka pirullisena suunnitelmana on tuhota varjonmetsästäjät lopullisesti. Mortmainin etsimiseen on olemassa myös henkilökohtaisempia syitä, sillä miehellä tuntuu olevan hallussaan Tessan menneisyyden ja syntyperän salaisuus. Mutta samalla kun Instituutin väki etsii kiihkeästi Magisteria, Tessa huomaa, ettei myöskään hänen rakkauselämänsä ole yksinkertaista. Hän alkaa tuntea yhä enemmän vetoa Jemiin, vaikka elätteleekin samalla lämpimiä tunteita Williä, Jemin parabataita ja veljen veroista ystävää kohtaan. Will, joka ei paljasta itsestään mitään, ja kätkeytyy töykeyden taakse, alkaa myös muuttua. Tämän puolustuksen muurit alkavat pikku hiljaa murentua ja salaperäinen menneisyys paljastua. Ja kun vaikuttaa siltä, että yhtenäiseksi luullusta joukosta löytyykin petturi, kasassa on mahdottomalta tuntuva ongelmien vyyhti.

Clockwork Prince vahvisti ensimmäisessä osassa saamani aavistuksen todeksi. Will/Tessa/Jem kolmiodraama on nyt totisinta totta. Itse suhtaudun aika nyreästi kolmiodraamoihin, tai varsinkin sellaisiin, jossa tytön ympärillä pyörii kaksi täydellistä poikaa, joista saamaton päähenkiö ei osaa valita, vaan päättääkin rakastaa molempia. Argh. Inhoan niitä. Tässä kirjassa kolmiodraama ei ole vielä aivan tuolla asteella, sillä siinä missä edellinen kirja oli etupäässä Tessan haikailua Willin perään, tyttö alkaa nyt tajua tunteensa myös Jemiä kohtaan. Ja vaikken kolmiodraamoista erityisemmin perustakaan, Cassandra Clare onnistui vetämään minut mukaan kolmikon kärsimyksiin, ehkäpä eniten siksi, että pidän tavattomasti sekä Willistä, että Jemistä ja soisin molempien tulevan onnellisiksi. Toivon vain, ettei ratkaisuosassa Clockwork Princessissä päädytä siihen, että Tessa valitsee molemmat.

Nyt kun sain tunteeni purettua kolmiodraamaan liittyen, voinkin siirtyä puhumaan maailmasta ja hahmoista.

Varjojen kaupungeista tuttu varjonmetsästäjien ihana maailma taipui myös Clockwork Princessä luontevasti osaksi viktoriaanista Englantia. Nyt olen myös vihdoin alkanut tottua siihen, etteivät Tessa, Jem ja Will hyppää metroon vaan hevosvaunuihin ja Tessa juoksentelee ympäri nummia ja Lontoon katuja pitkissä hameissa. Myös hahmoista sai enemmän otetta kun ensimmäisessä osassa ja omiksi suosikeikseni nousivat kuten jo sanottua, Jem ja Will. Jemistä, josta kaikessa kiltteydessään ja edellisessä kirjassa paljastuneessa kuolemaan johtavasta riippuvuudesta demonimyrkkyyn, on mahdotonta olla pitämättä. Will puolestaan, no, Willistä tulee yhä mieleen Jace. Ensimmäisessä kirjassa tuo ärsytti minua paljon, sillä eihän Jacea, herranen aika sentään, voi korvata. Nyt hahmosta kuitenkin on paljastunut uusia puolia ja tämän menneisyyden ja motiivien tullessa paremmin esille alan ajatella häntä enemmän Willinä, kuin sinä muka-Jacena.

Juoni nappasi minut myöskin mukaansa, joskin jotkut selvästi traagisiksi tarkoitetut paljastukset enemmänkin naurattivat. (Erityisesti eräs Williin liittyvä vuosisadan huijaus herätti ristiriitaisia tunteita.) Toivottavasti saan kuitenki viimeisen osan Clockwork Princessin pian käsiini kirjaston varausjonosta, sillä etenkin totuuus Tessan syntyperästä saa minut uteliaaksi. Odotan myös mielenkiinnolla, miten Clare aikoo ratkaista pääkolmikon ongelmat, sillä itse en ainakaan kykene löytämään kovinkaan montaa mukavaa ratkaisua kyseisiin pulmiin. Clockwork Prince jättikin kaikesta huolimatta hyvän maun suuhun ja kuten sanottua, toivottavasti kirjaston varausjonoon saadaan vauhtia.

Arvosana: ♣♣♣♣

2 kommenttia:

  1. Tykkäsin The Infernal Devicestä enemmän kuin The Mortal Instrumentsista. Kolmiodraamat usein ovat minusta ns. halpaa draamaa, mutta koska Jem on niin lutunen, jaksan kyllä tätä draamaa seurata. :) Olin positiivisesti yllättynyt, ettei Tessa automaattisesti valitse "pahaa poikaa" vaan mukana on enemmän draamaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Itse olen kiintynyt enemmän Mortal Instrumentsiin, mutta toisaalta niitä kirjoja on vain tullut luettua enemmän. :) Ja Tessa/Will/Jem kuviossa on kyllä draamaa riittämiin. Hyvä pointti tuo, ettei Tessa sännännytkään heti sen "pahan pojan" luo, vaan myös Jemillä on mahdollisuutensa. Aika monissa kirjoissahan tyttö valitsee juuri sen hurjemman tyypin. Saa sitten nähdä kuinka lopulta käy... Odotan mielenkiinnolla. Kiitos kommentista! :)

      Poista

Kirjaneito kiittää kommentista! ;)