lauantai 8. helmikuuta 2014

Gayle Forman - Just One Year

Just One Day, #2

Before you find out how their story ends, remember how it began....

 
When he opens his eyes, Willem doesn’t know where in the world he is—Prague or Dubrovnik or back in Amsterdam. All he knows is that he is once again alone, and that he needs to find a girl named Lulu. They shared one magical day in Paris, and something about that day—that girl—makes Willem wonder if they aren’t fated to be together. He travels all over the world, from Mexico to India, hoping to reconnect with her. But as months go by and Lulu remains elusive, Willem starts to question if the hand of fate is as strong as he’d thought. . . .

The romantic, emotional companion to Just One Day, this is a story of the choices we make and the accidents that happen—and the happiness we can find when the two intersect.


Kun luin Gayle Formanin ihanan kirjan, Just One Dayn pari viikkoa sitten, tiesin, että minun olisi saatava käsiini myös toinen osa, Just One Year. Just One Day oli ihanaa luettavaa ja suhtauduinkin hiukan varauksellisesti tähän toiseen osaan. Ja se oli luultavasti ihan hyvä. Ei Just One Year huono ollut, ei ollenkaan, mutta jotenkin en vain saanut muodostettua siihen samanlaista sidettä kuin ensimmäiseen osaan.

Just One Year on eräänlainen jatko-osa tai toinen näkökulma Just One Dayn kertomaan tarinaan. Sen kertojana on Willem, hollantilaispoika, jonka kanssa Allyson vietti yhden unohtumattoman päivän koluten Pariisin katuja. Päivä sai kuitenkin karun päätöksen Willemin oltua aamulla poissa ja Just One Year kertookin Willemin seuraavasta vuodesta. Mitä todella tapahtui tuona aamuna? Ja mitä Willem teki sen jälkeen? Entä voiko yksi päivä, yksi ihminen ja yksi tapaaminen kääntää elämän ylösalaisin?

Oikeastaan Just One Year ei ole jatko-osa sen perinteisesssä merkityksessä. Se ei jatku siitä, mihin Just One Day päättyi, vaan kertoo rinnakkaisen tarinan, toisen ihmisen tarinan ja näkökulman Just One Dayn tapahtumiin tähdäten lopulta samaan kohtaukseen. Tavallaan pidin siitä, tavallaan en.

Minusta on loppujen lopuksi ihan hyvä, että Willemin ja Allysonin tarina ei jatku sen pidemmälle mitä Just One Dayssä päästiin. Tarina on hyvä sellaisenaan ja avoin loppu sopii siihen kuin nakuutettu. Mutta toisaalta... Olisin niin kovin halunnut tietää. Lisäksi se, että kirjan tapahtumat ovat vain toinen näkökulma syövät juonen merkitystä ja jännitystä. Just One Dayssä sai jännittää sitä, kuinka lopulta käykään, Just One Yearissa juonen suuremmat käänteet tietää jo ja jännittää saikin enemmän kuinka pitkälle tarinassa päästään. Mutta jännittävä ja hurja juoni ei ole näiden kirjojen tärkein ominaisuus.

Kuten Just One Daykin, myös Just One Year on kertomus itsensä löytämisestä ja yhden päivän maagisuudesta. Allysonin tapaaminen on kääntänyt Willemin elämässä uuden lehden ja tämän kipeä menneisyys ja kipeämpi sydän alkavat pikku hiljaa parantua. Willem särki Allysonin sydämen, mutta avasi samalla tämän elämässä uuden oven. Allyson paransi Willemin sydämen, mutta jätti tämän elämän tyhjäksi. Willem uskoo elämässä tapahtuviin "onnettomuuksiin" (accidents), kummallisiin sattumuksiin, eräänlaiseen kohtaloon. Willemin ja Allysonin kohtaus oli onnettomuus, mutta mitä tapahtuu sen jälkeen? Willem ei tiedä edes Allysonin oikeaa nimeä, kuinka hän voisi siis löytää tämän?

Jollain lailla minä en kuitenkaan kiintynyt tähän kirjaan samalla lailla kuin ensimmäiseen. Minusta tuntuu, että päähenkilönvaihdoksella on siinä suuri osa. Siinä missä samaistuin Allysoniin voimakkaasti, Willem jäi minulle etäisemmäksi. Pidin hänestä ja symppasin häntä, mutta en ollut hänen kanssaan aivan samalla aaltopituudella. Silti tätä oli ilo lukea.

Kuten Just One Day, myös Just One Year sisältää hienoja ajatuksia ja kaunista pohdintaa elämästä, sen arvaamattomuudesta, tarkoituksista ja maagisuudesta. Taisipa pari kyyneltäkin vierähtää lukiessa. Olenkin Gayle Formanin kirjoissa pitänyt erityisesti hänen surullisen kauniista tavastaan kuvata asioita ja elämää. Olen iloinen, että tulin lukeneeksi nämä, vaikka Just One Year ei aivan Just One Dayn tasolle noussutkaan. (Kansikin oli ensimmäisessä osassa kauniimpi...)

Arvosana: ♣♣♣♣

2 kommenttia:

  1. Mistään mitään tietämättä vähän yllätyin, että tällekin on jatko-osa... Nyt postauksen lukeneena ymmärtää idean, miten se on jotakuinkin järkevähköinenkin idea. ;)

    Suloista hömppää? ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jep, suloista hömppääpä hyvinkin. Ja jatko-osa hämmästytti aluksi minuakin. :)

      Poista

Kirjaneito kiittää kommentista! ;)