perjantai 21. helmikuuta 2014

Maggie Stiefvater - The Dream Thieves

The Raven Cycle, #2

Blue didn't mean to fall for the Raven Boys, but she has - and the more her life entwines with theirs, the more dangerous it becomes.

Ronan  is the most dangerous of all.

He's the haunted one, the darkest, the most raven.

His dreams invade reality and confuse what is true.

With magig growing stronger around them, now is a time to be wary. Before everything unravels... Friendships will be tested. Someone will get hurt.

And a kiss will be shared.

Joulukuussa luin Maggie Stiefvaterin neliosaisen The Raven Cycle -sarjan aloitus osan The Raven Boys. Kirja osoittautuikin todella mielenkiintoiseksi ja pistin myös toisen osan varaukseen. Nyt sainkin The Dream Thievesin viimein luettua ja wau. Sarja sen kuin paranee!

Magia vahvistuu vahvistumistaan Henrietan pikkukaupungissa. Energialinja, (ley line) on nyt herätetty, mutta Bluen ja poikien etsintä on vasta alussa.  Missä Glendower, muinainen walesilainen kuningas, nukkuu maagista untaan? Etsinnät käyvätkin yhä vaarallisemmiksi. Glendowerin jäljillä ovat monet muutkin ja magia vahvistuu myös Bluen lähipiirissä. Mikä on Ronanin, pojista synkimmän, suurin salaisuus? Entä mitä on tapahtumassa Adamille? Lisäksi Blueta piinaa ennustus, jonka mukaan hän tulee tappamaan tosirakkautensa jos suutelee tätä. Voiko hän itse vaikuttaa tulevaisuuteen, joka tuntuu olevan ennalta kirjoitettu? Painajaiset heräävät henkiin, aika kulkee kummallisia polkuja ja mikään ei ole turvallista.

Minusta koko Raven Cycle -sarjasta annetaan hiukan vääristynyt kuva takakansien perusteella. Niissä kaikki tuntuu pyörivän pelkän ennustuksen ja romanssin ympärillä, vaikka itse kirja ei sitä tee, ei todellakaan. Raven Cycle ei ole sarja, jossa tyttö tapaa pojan, rakastuu salamana ja koittaa selviytyä kun kohtalo heittää tielle esteitä. Ei. Raven Cycle on sarja, jossa tyttö tutustuu poikalaumaan ja magiasta tulee todellista. Raven Cycle on kirjasarja ja The Dream Thieves on kirja, jossa kaveriporukka etsii muinaista kuningasta ja koittaa pysyä hengissä kun magia kasvaa yhä vahvemmaksi. Romanssi on mutka matkassa. Etsintä ei ole mutka romanssin matkassa.

Romanssi oli kuitenkin ainakin minun makuuni sopiva lisä ja kaikki ennustukset huomioon ottaen jännitän todella, miten kaikessa lopulta käykään. Lisäksi se saa edetä rauhallisessa ja järkevässä temmossa kun sarjasta tulee neliosainen.

Myös kirjan maailma lumosi minut tässä toisessa osassa. Magiassa ja koko konseptissa oli tuoreelta tuntuvia piirteitä, kaikki ei tuntunut vain samojen elementtien uudelleen kierrättämiseltä. (Vaikka toki sitäkin oli, eihän mikään kirja täysin uniikki tapaus ole.) The Dream Thievesiä lukiessa sai päästää ajoittain ihailevia huokauksia ja taputtaa innoissaan kaikille jännitäville elementeille joita paljastui.

Alan pitää myöskin kirjan hahmoista koko ajan enemmän. Raven Cycle ei ole pelkästään Bluen tarina, tyttö on vain yksi kertojahahmoista. Kirjassa pääsevät ääneen niin Gansey, Ronan ja Adamkin. Ainakin minuun makuuni kerronta toimi hyvin ja kaikista hahmoista sai tarkemman kuvan. Mutta ongelmatonta kenenkään elämä ole, välillä huomasin miettiväni kuinka monta ongelmatapausta yhteen kaveriporukkaan voi mahtua. Silti kenenkään ongelmat eivät tuntuneet väkisin väännetyiltä, vain aidoilta ja johdonmukaisilta.

Pidän myös erittäin paljon siitä, että Stiefvater on päättänyt tehnyt sarjasta neliosaisen. Silloin tapahtumien tempo pysyy sopivana ja kirjat ovat selkeämmin omia kokonaisuuksiaan. Trilogioiden toisissa osissahan on usein juuri se ongelma, että ne ovat eräänlaisia väliinputoajia pohjustuksen ja loppurytinöiden välillä. Mutta The Dream Thieves onnistui olemaan oma, vahva kokonaisuutensa.

The Dream Thieves oli mahtavaa luettavaa ja pidin siitä jopa enemmän kuin ensimmäisestä osasta. Tarina eteni sopivalla tempolla, juonessa oli yllättäviä käänteitä ja maailmassakin tuoreilta tuntuvia piirteitä. Maltan tuskin odottaa, miten kaikki lopulta päättyykään. Olenkin nyt todella havahtunut siihen tosiseikkaan, että The Dream Thieves ilmestyi vasta viime syksynä, joten seuraavaa osaa saa odotella varsin kauan. Mutta hyvää kannattaa odottaa, kuten sanotaan.

Arvosana: ♣♣♣♣½

4 kommenttia:

  1. . . . Englantia. x)

    Olen alkanut lukea The House of Hadesia, mutta... Maailma on tuttu. Iso teksti. Ja olen päivän urakoinnin jälkeen olen sivulla 25. ;)

    Säikähdin jo, että jotain on sattunut kun olet ollut postaamatta niin pitkään. ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, olen ollut koko viime viikon kiinni kaikkialla muualla ja lukeminen on jäänyt vähemmälle. Mutta nyt on hiihtoloma! ♥ Eli aikaa löytyy taas. Minäkin koitin aika montaa kirjaa englanniksi ennen kuin viimein onnistuin, oli hidasta ja tuskallista. Parin kirjan jälkeen helpottuu. :D

      Poista
  2. Mulla on tämä hyllyssä odottamassa :D En malta odotaa, että pääsen lukemaan.

    Ja tätä sarjaa on tosiaankin mainostettu ihan väärin. Ne, jotka alkavat lukea sitä odottaen suurta rakkaustarinaa, tulevat pettymään. Bluen kertojaääni on yllättävän pieni, ainakin The Raven Boysin kohdalla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kertojien kohdalla sama jatkuu myös The Dream Thievesin osalta, Blue ei ole mitenkään huomattavasti suuremmassa roolissa muihin nähden. Ja suuren suurta rakkaustarinaa ei täsät sarjasta tosiaan löydy, tai ainakaan se ei ole kirjan pääjuoni. Olen hiukan kateellinen kun pääset lukemaan tätä ensimmäistä kertaa... ;)

      Poista

Kirjaneito kiittää kommentista! ;)