lauantai 22. helmikuuta 2014

Marie Lu - Prodigy

Legend, #2

Injured and on the run, it has been seven days since June and Day barely escaped Los Angeles and the Republic with their lives. Day is believed dead having lost his own brother to an execution squad who thought they were assassinating him. June is now the Republic's most wanted traitor. Desperate for help, they turn to the Patriots - a vigilante rebel group sworn to bring down the Republic. But can they trust them or have they unwittingly become pawns in the most terrifying of political games?

Luin Marie Lun Legend-sarjan ensimmäisen osan, Legendin jo ennen joulua ja aloitin Prodigynkin heti perään, mutta jotenkin sen lukeminen jämähti paikoilleen pariksi kuukaudeksi. Syytän Allegiantia joka joulun paketeista paljastuessaan sysäsi kaikki muut kirjat syrjään. Kun sitten olin lukenut Allegiantin, en pystynyt viikkoon lukemaan mitään uutta, sillä minun täytyi toipua henkisesti ja päästä siitä yli. Jotenkin Prodigy sitten vain jäi kaiken muun kirjallisuuden alle ennen kuin torstaina sain äkillisen inspiraation jatkaa. Haluaisinkin pyytää anteeksi. Prodigy ei nimittäin ansainnut sitä julmaa syrjään sysäämistä, jonka sille tein. Ei. Prodigy oli aivan erinomainen jatko-osa joka lunasti Legendin asettamat korkeat odotukset.

June on auttanut Dayn, Tasavallan etsityimmän rikollisen karkuun ja sysännyt syrjään kaiken minkä parissa on kasvanut ja mihin uskonut. Nyt June on puolestaan etsitty petturi ja olosuhteet ajavat nuoret liitoutumaan, kapinallisliikeen, Patriotin kanssa. Pian June ja Day huomaavat olevansa erottamaton osa vaarallista suunnitelmaa, jonka päämääränä on kukistaa Tasavalta ja tuoda Siirtokunnille voitto pitkään jatkuneessa sodassa joka on halkaissut Yhdysvallat kahtia. Mutta kun panokset kovenevat, keneen voi luottaa ja mihin pitäisi uskoa?

Huhhuh. Sanotaan se nyt heti alkuun. Prodigy oli loistava jatko-osa. Loistava trilogian toinen osa. En joutunut ärsyyntymään henkilöiden ratkaisuihin tai rakkauden ryppyihin. Prodigyssä asiat olivat niin kuin niiden pitikin.

Annakin Marie Lulle erityistunnustuksen juurikin romassipuolesta. Prodigy taitaa olla aikoihin ensimmäinen trilogioille tyypillinen ryppyjä rakkaudessa -osa, joka ei oikeastaan ärsyttänyt minua missään vaiheessa. Yleensä nimittäin hermostun kahden toisilleen täydellisen ihmisen tyhjänpäiväisiin riitoihin ja kuvoihin pahimmassa tapauksessa ilmaantuvaan kolmiodraamaan. Tiedän kyllä, ettei romanssi jossa koko ajan tanssittaisiin kukkaniityllä olisi mistään kotoisin, mutta silti. Prodigyssä en kuitenkaan joutunut tuskastumaan.

Rakkaudessa on toki ryppyjä, mutta ne ovat aiheellisia. June ja Day ovat tunteneet toisensa vasta vain vähän aikaa ja sekin aika on kulunut useimmiten yrityksiin pysyä hengissä. He haluaisivat olla toistensa kanssa, mutta maailma tuntuu olevan sitä vastaan ja epäilykset vaanivat myös heidän omissa mielissään. June ja Day ovat käyneet läpi paljon ja antaneet toisilleen anteeksi vielä enemmän. Prodigy on tarina siitä, kuinka voi välittää paljon, mutta päätyä silti sanomaan väärät sanat ja tekemään väärät ratkaisut. Ärsyyntymisen sijaan olinkin useammin melkein tippa linssissä.

Lisäksi Lu hämmästytti jälleen nopeatempoisella ja älykkäällä juonellaan. Koko ajan selvisi lisää asioita ja kirjan parissa sai todella jännittää. Myös kirjassa suuressa osassa oleva poliittinen juonittelu osui ja upposi.

Muistelen Legendin arvostelussani maininneeni historian vähyydestä ja siitä kuinka se ärsytti minua. No, kuten vähän arvelinkin, joudun perumaan puheeni. Prodigyssä Tasavallan ja Siirtokuntien menneisyyttä, sodan syitä ja maailmalla tapahtuneita järkyttäviä muutoksia valotetaan hurjasti. Ainakin minun makuuni Lu onnistui kehittelemään uskottavan mielenkiintoisen dystopisen maailman. Erityismaininta täytyy antaa vielä siitä, että dystopinen maailma on olemassa myös Amerikan ulkopuolella. Maailmaanhan tunnetusti mahtuu muutakin ja Prodigyssä se myös tuodaan ilmi. Kiitän.

Ja sitten loppu. Voi mihin paikkaan Lu kirjan päättikään! En malta odottaa että pääsen viimeisen osan kimppuun, vaikka veikkaankin sen tuovan mukanaan kyyneliä. Tuntuu nimittäin aika mahdottomalta löytää tilanteeseen mitään mukavaa ratkaisuja. Lisäksi uskoni onnellisiin loppuihin on viime aikoina tullut rytinällä alas. Kyyneleet olivatkin lopussa lähellä.

Olen erittäin iloinen, että olen tullut tarttuneeksi tähän sarjaan. Prodigy oli laadukasta nuortendystopiaa ja sitä oli ilo lukea. Champion, kunpa saisin sinut pian käsiini!

Arvosana: ♣♣♣♣½

P.S Marie Lu on parhaillaan kirjoittamassa uutta sarjaa nimeltään Young Elites. Kirjailija itse luonnehtii sarjaa seuraavasti: think X-Men meets Assassin’s Creed 2 meets Game of Thrones. Ja kun katsoo vielä kirjailijan jakamia inspiraatiokuvia... Sanoisin, että olen myyty.

6 kommenttia:

  1. Minä pidin koko trilogiassa eniten tästä Prodigystä. Minulle tuli tässä äskettäin sellainen hillitön himo lukea tämä trilogia uudelleen - tämä ja niin moni muukin houkuttaisi :D Noh, sain vasta Insurgentin ja Allegiantin sisältävän postipaketin, että taidan lukea ne ensin ja palata vasta kesällä lukemaan uudestaan näitä lempitrilogioitani ja -sarjojani. Hyvä, että Prodigy miellytti! Mistä muuten vähensit puoli tähteä?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, lue Insurgent ja Allegiant vaan ensin! Odotan innolla mitä niistä pidät! :) Mietin aika pitkään annanko viisi vai neljä ja puoli tähteä, mutta päädyin sitten kuitenkin neljään ja puoleen. Vähän mututuntumalta. ;) Goodreadsissa pyöristin viiteen.

      Poista
  2. Yöunet jää jo toista yötä putkeen vähemmälle, niin koukuttava tämä sinun blogisi on ! :D Löytyy niin paljon uusia kirjoja mitä haluaa lukea.. Goodreadsin to-read lista kasvaa nyt kyllä hurjaa vauhtia :D
    P.S Tiedätkö löytyykö tätä sarjaa suomeksi? Itse en ole ainankaan törmännyt, eikä meidän kirjastosta löydy englanniksikaan :(

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi apua, en tiedä pitäisikö pyytää anteeksi vai myhäillä tyytyväisenä :D Kiitos tästä, piristit bloggaajan päivää joka tapauksessa.

      Tätä sarjaa ei valitettavasti ole suomennettu, harmi kyllä. Voiko lähikirjastoosi tehdä hankintaehdotuksia? Sitä kautta olen itse saanut luettavakseni useita kirjoja.

      Poista
    2. Myhäile tyytyväisenä ;)
      Voi harmi! :( Joo kyllä meidän kirjastoon voi tehdä, ainakin netin kautta.. Olen pari tehnytkin joskus, tosin silloin ei ehdotuksiani hyväksytty. Pitääkin koittaa onnea taas tällä sarjalla. :)

      Poista
    3. Myhäilen siis :D

      Hankintaehdotukset ovat tosiaan vähän kinkkinen juttu, Tampereen kaupunginkirjasto usein hyväksyy suurimman osan. Onnea matkaan! :)

      Poista

Kirjaneito kiittää kommentista! ;)