sunnuntai 2. maaliskuuta 2014

Deborah Harkness - Shadow of Night

All Souls Trilogy, #2

Historian Diana Bishop, descended from a line of powerful witches, and long-lived vampire Matthew Clairmont have broken the laws dividing creatures. When Diana discovered a significant alchemical manuscript in the Bodleian Library,she sparked a struggle in which she became bound to Matthew. Now the fragile coexistence of witches, daemons, vampires and humans is dangerously threatened.

Seeking safety, Diana and Matthew travel back in time to London, 1590. But they soon realise that the past may not provide a haven. Reclaiming his former identity as poet and spy for Queen Elizabeth, the vampire falls back in with a group of radicals known as the School of Night. Many are unruly daemons, the creative minds of the age, including playwright Christopher Marlowe and mathematician Thomas Harriot.

Together Matthew and Diana scour Tudor London for the elusive manuscript Ashmole 782, and search for the witch who will teach Diana how to control her remarkable powers...


Luin Deborah Harkinsin All Souls -trilogian ensimmäisen osan, Discovery of Witches, suomennettuna tammikuussa. (Lumottu). Kiinnostuin sarjasta todella ja kun seuraavien osien suomennoksista ei ole tullut mitään tietoa (Lumottu ilmestyi 2012) päätin tarttua toiseen osaan englanniksi. Ja vaikka All Souls ei nyt mikään lempitrilogiani ole, oli Shadow of Night lukemisen arvoinen.

Diana ja tämän rakastettu Matthew ovat paenneet menneisyyteen, Lontooseen vuoteen 1590. He ovat päätyneet rikkomaan neuvoston asettamia lakeja, vampyyrin ja noidan ei ole sallittua rakastua. Dianan törmättyä sattumalta kirjastossa salaperäiseen, maagiseen mutta vaurioituneeseen käsikirjoitukseen, myös muu maailma on järkkynyt. Käsikirjoitus saattaa sisältää kaikkien lajien salaisuudet, meinneisyyden ja tulevaisuuden. Myös Dianan epätavallisen voimakkaat taikavoimat alkavat herätä ja kaksikolla onkin menneisyydessä kaksi tärkeää tehtävää. Etsiä käsikirjoitus kun se vielä on vahingoittumaton, ja löytää Dianalle opettaja. Mutta ovatko he turvassa edes menneisyydessä?

Minun on vaikea eritellä tunteitani tähän kirjaan liittyen. En odottanut tältä kirjalta liikoja, enkä liikoja saanutkaan. Shadow of Night eteni melko lailla käsikädessä arvausteni ja oletusteni kanssa, en pettynyt, mutten myöskään yllättynyt iloisesti. Silti tässä toisaalta hyvin kliseisessä sarjassa on myös jotain tuoreen tuntuista.

Kuten jo ensimmäisen osan arvostelussani taisin mainita, minä pidän Harknessin luomasta maailmasta. Vampyyrit eivät erityisesti säväytä, mutta noidat ja demonit sitäkin enemmän. Noidat ovat hurmaavia, magiaa räiskyviä, jotain Pottereiden velhokoulun ja eeppisen fantasian vanhojen tietäjien välimaastoa. Noidat ovat maagisia, mutta tavallisia. Jos minä saisin olla noita, olisin tuollainen. Ja demonit, jotain noitien ja ihmisten välimaastosta. Hulluuden ja nerouden välimaastosta. Kaukana hirviömäisista limanuljaskoista. Kun kaikki lajit on vielä vedetty yhteen hurmaavaksi, kipinöiväksi kokonaisuudeksi, minä voin taputtaa käsiäni innostuneena. Oi, Harknessin maailmasta minä pidän.

Sitten on romanssi, jonka suhteen olen ristiriitainen. Se on kliseinen, ikuinen, tähtiin kirjoitettu rakkaus, jolle saa välillä pyöritellä silmiään, mutta silti. Minusta on ihan mukavaa lukea välillä myös kliseisiä rakkaustarinoita, sydämessäni on heikko kohta suurille rakkaudentunnustuksille. Myönnän tällaisten romanssien heikkouden, mutten silti voi olla huokalematta niille ihastuneesti. Matthew ja Diana ovat sentään aikuisia ihmisiä eikä tässä ole kolmiodraamaa. Pahemminkin siis voisi olla.

Juoni, kuten sanottua eteni suurin piirtein niin kuin oletinkin. Silti kirjassa jaksoi pysyä mukana ja kaikkia menneisyyden juttuja tai tulevaisuuden ennustuksia en osannut arvata. Odotankin innolla miten tämä tulee päättymään, tai koska en jaksa uskoa lopun olevan mitenkään erityisen ennalta-arvaamaton, miten sinne päädytään. Matkaan jäi kutkuttavia mutkia myös viimeista osaa varten.

Shadow of Night oli viihdyttävää luettavaa, mutta ei mitenkään mielettömän erikoinen. Saattoi johtua englanniksi lukemisestakin, mutta en päässyt tähän sisään aivan samalla lailla kuin Lumottuun. Odotan kuitenkin innolla heinäkuussa ilmestyvää viimeistä osaa, Book of Lifea ja toivon, että sarja suomennettaisiin loppuun. Kyllähän näitä mielellään lukee.

Arvosana: ♣♣♣½

4 kommenttia:

  1. Voi että kun haluaisin tämän lukea, mutta elättelen sinnikkäästi vielä toivoa, että kirja saisi suomennoksen ja olen itsekin varma, että se olisi nautinnolisempi lukea :) Kiva kuulla, ettei jatko-osa ollut kuitenkaan pettymys!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jep, itsekin lukisin tästä mielelläni suomennoksen, mutta en jaksanut odotella. Toivottavasti kuitenkin joskus saataisiin sellainenkin. :)

      Poista
  2. Luulin joskus sen Disney-leffan perustuvan Lumottuun... Luin takakannen ja muutin mieltäni. ;) Pääsee tämäkin sarja lukulistalle, mutta ei niin korkealle sijalle. ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jep, vähän on eri kuviot kun Disney-leffassa... Vampyyreitä ja kaikkea. ;) Kyllähän näitä mielikseen lukee, vaikka ei suosikkisarjani olekaan.

      Poista

Kirjaneito kiittää kommentista! ;)