torstai 10. huhtikuuta 2014

George R.R Martin - Korppien kestit

Tulen ja jään laulu, #4

Paljonko arvoinen kruunu on, kun korppi voi kestitä itseään kuninkaalla?

Korppien kestit jatkaa kertomusta Westerosin aatelissukujen kohtalon hetkistä. Suurten taisteluiden todellisia voittajia ovat haaskalinnut, muiden henkiin jääneiden on ponnisteltava selviytyäkseen.

Hautajaisten lomassa on aika laatia uusia suunnitelmia ja valita puolensa tarkkaan. Toisilla vanhat valat ovat vielä muistissa, toiset solmivat innolla uusia liittoja. Jotkut antautuvat intohimon vietäviksi, kun taas laskelmoivimmat tietävät, että ”rakkautta ei voi syödä, sillä ei voi ostaa hevosta eikä se lämmitä huoneita kylminä öinä”.

No niin. Nyt olen saanut Tulen ja jään laulun uudelleenlukuprojektini päätökseen neljännen osan, Korppien kestien myötä. Se tarkoittaa siis sitä, että minun ja maaliskuussa ilmestyneen seuraavan osan, Lohikäärmetanssin välissä ei ole enää mitään! Täältä tullaan...(Tai on jo tultu, menen jo jossain sivun 90 paremmalla puolella...)

Korppien kestit jatkaa Tulen ja jään laulun yhtenäistä, eeppistä saagaa. Henkilöhahmot joutuvat yhä tukalampiin tilanteisiin, liittojan muodostetaan, niitä rikotaan ja monet häviävät valtaistuinpelissä. Tämä neljäs osa on kuitenkin omalla kohdallani ollut sarjan heikoin osa, etenkin pään räjäyttävän Miekkamyrskyn jälkeen.

Martin on tehnyt Korppien kestejä kirjoittaessaan varsin kiintoisan ratkaisun. Kun tarina alkoi levitä liian pitkäksi, oli selvää, ettei kaikki mahtuisi yhteen kirjaan. Sen sijaan, että olisi jakanut kirjansa siististi kahtia, Martin leikkasi pois puolet hahmoista ja kertoi kirjassaan vain toisen puolen tarinasta. Toinen puoli jäi Lohikäärmetanssiin. Ideana ajatus on ihan näpsäkkä, mutten kuitenkaan ole oikein lämmennyt ratkaisulle.

Mielipiteeseeni vaikuttaa luultavasti hyvin vahvasti se, että Martin sysäsi syrjään juuri meikäläisen suurimmat suosikit. (Ei Jonia tai Danya lähes seitsemänsadan sivun aikana ollenkaan!) Ja vaikka kertojahahmoiksi jäivätkin esimerkiksi Jaime ja Sansa jotka myös kuuluvat suosikkeihini, mukana oli myös paljon tylsempiä hahmoja. Esimerkiksi Tarthin Briennen seikkailut olivat etenkin toisella lukukerralla melkoista pakkopullaa. Metsässsä rämpimistä, toivotonta etsintää, lisää metsässä rämpimistä...

Kirjan makoisinta antia olivat kuitenkin Jaimen lukujen lisäksi myös hänen sisarensa Cersein luvut. Cersein luvut olivat kiinnostavia, vaikka vihaankin kyseistä hahmoa. Todellakin vihaan. Yleensä kertojahahmoja kohtaan muodostuu jonkinlainen kiintymys, mutta Cersein kohdalla näin ei tapahtunut. Tavallaan ymmärsin hänen näkökantansa, mutta toisaalta en yksinkertaisesti käsitä kuinka kukaan voi olla niin kammottava ihminen. Cersei on itsekäs, säälimätön omaneduntavoittelija joka kohtelee muita ihmisiä kauhealla tavalla. Hän on kuitenkin kauhealla tavalla inhimillinen hahmo, ei läpeensö paha. Minä en vain kykene pitämään hänestä. Korppien kestit ja Cersei toimivatkin oikein hyvänä lääkkeenä sydämeni haavoille, jotka sain Angelfallia ja World Afteria lukiessa. On vaikea haikailla toisten hahmojen perään kun haluaa pamauttaa Cersei Lannisteria paistinpannulla päähän.

Juoni pysyy Korppien kesteissä kuitenkin kiinnostavana (ehkä Briennen luvut poislukien) ja tarina kehittyy mielenkiintoiseen suuntaan. Olen järjettömän utelias selvittämään kuinka kaikessa lopulta tulee käymään. Miten päättää eeppinen saaga, jossa ei ole varsinaisia "hyviksiä" tai "pahiksia"? Kuka lopulta voittaa ja kuka häviää? Myös Martinin upea maailma lumoaa lukijan osa toisensa jälkeen. Se on yksityiskohtainen, sopivan sekava mutta kuitenkin lopulta looginen. Nostan hattua mestarille.

Korppien kestit ei ehkä ole oma suosikkini sarjassa, mutta Martinin taso on silti korkea. Tulen ja jään laulu on upea sarja.

Arvosana: ♣♣♣♣

4 kommenttia:

  1. Mua harmitti, että Briennen luvut olivat aika tylsiä, koska olin pitänyt Briennestä. Pidän edelleen, mutta Korppien kestien luvut vain olivat vähän nihkeitä.

    Mielestäni Cersei on äärimmäisen kiinnostava hahmo! En todellakaan ihaile häntä, mutta hän on kirjoitettu niin keihtovasti. Korppien kesteissä hänen kateus Margaerytä kohtaan nousi kyllä jo aivan naurettaviin mittoihin : D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jep, ei minullakaan mitään Brienneä vastaan ole, etupäässä tökkivät juuri Kestien luvut. Ja Cersei, hrrr.... Hahmo todellakin on kiinnostava, vaikka hänen ajatusmaailmaansa ei pysty samaistumaan. Ei sitten todellakaan. :D

      Poista
  2. Sinulle on haaste blogissani :)
    http://noannankirjat.blogspot.fi/2014/04/11-kysymyksen-haaste.html

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei kiitos! Vastailen kunhan kerkeän. :)

      Poista

Kirjaneito kiittää kommentista! ;)