tiistai 22. huhtikuuta 2014

James Dashner - The Maze Runner

The Maze Runner, #1

"If you ain't scared, you ain't human."

When Thomas wakes up in the lift, the only thing he can remember is his name. He's surrounded by strangers--boys whose memories are also gone.

Outside the towering stone walls that surround the Glade is a limitless, ever-changing maze. It's the only way out--and no one's ever made it through alive.

Then a girl arrives. The first girl ever. And the message she delivers is terrifying.


Maze Runner on yksi niistä monista nuortenkirjoista joista on tulossa elokuva tämän vuoden puolella. Törmäsin elokuvan traileriin sattumalta ja koska idea tuntui kiinnostavalta varasin kirjan kirjastosta, enkä turhaan. The Maze Runner täytti odotukseni jännittävällä ja vetävällä juonella ja kiehtovalla idealla.

Herätessään ylöspäin matkaavasta hissistä Thomas ei muista mitään muuta kuin oman nimensä, kaikki muu on kuin pois pyyhitty. Hissin pysähtyessä hän löytää itsensä aukiolta muiden ikäistensä poikien keskeltä jotka eivät muista sen enempää kuin hänkään. Pojat ovat eläneet vuosikausia kiviseinien ympäröimällä aukiolla etsien tietä ulos. Joka aamu ovet nimittäin aukeavat labyrinttiin (Maze), joka puolestaan on joka päivä erilainen. Päivisin juoksijat (Runners) haravoivat ja kartoittavat labyrinttia vaikka tehtävä ei tunnu edistyvän ja öiksi ovet sulkeutuvat syystä. Kukaan ei ole koskaan selvinnyt yötä hengissä labyrintissä. Ja joka kuukausi uusi poika saapuu hissillä ylös.

Thomasin saapuessa säännöt alkavat kuitenkin rapistua. Seuraavana päivänä hissillä saapuu tyttö, ensimmäinen tyttö ikinä. Ja hänen mukanaan saapuu myös viesti joka muuttaa kaiken. Tytössä on kuitenkin jotain tuttua ja Thomasista alkaa tuntua että hän saattaa mielensä pohjalla tietää vastaukset tärkeimpiin kysymyksiin. Kuka on pannut pojat keskelle labyrinttia ja miksi? Entä onko ulos olemassa tietä?

Kiteytettynä voisi sanoa, että The Maze Runner oli erittäin jännittävä. Luin kirjaa paikoitellen henki kurkussa ja uteliaisuudesta pakahtuen. Ja voin sanoa, että kirjaa lukiessa ei tehnyt mieli lähteä öisille retkille keskelle metsää.

Jotenkin pidän hurjasti kirjan ideasta. Teini-ikäisten poikien lauma tuo mieleen Kärpästen herran, vaikka muita yhtäläisyyksiä kirjaan ei varsinaisesti ole. Labyrinti taasen... Ajatus on kammottavuudessaan kiehtova. Alati muuttuva sokkelo josta ei onnistuta löytämään ulospääsyä ja jossa lymyää jotain karseaa. Enpä haluaisi muuttaa sinne.

Alun totuttelun jälkeen lämpenin myös kertojahahmo Thomasille. Toisin kuin monissa muissa nuortenkirjoissa, Maze Runnerissa oli poikakertoja. Ei siis haikailua suuren rakkauden perään, vaikka Thomasin ja tytön välille romanssia selvästi rakennetaankin. Sen sijaan The Maze Runner keskittyi toimintaan.

Kirja eteneekin tiiviiseen tahtiin melko dekkarimaisesti. Koko ajan selviää lisää ja lukija saa arvailla mukana mitä kaiken takana piileekään. Minuun tällainen toiminnantäyteinen ote upposi ja kirja piti otteessaan koko ajan.

Tietyille draamallisille kliseille sai toki pyöritellä päätään, mutta niin saa melkeinpä jokaisessa kirjassa. Annan esimerkin. Jos labyrinttiin ei ole asiaa yöllä eikä kukaan ole koskaan selvinnyt yöstä siellä, mikä on todennäköisyys, että päähenkilömme löytää itsensä sieltä ennen kirjan loppua? (Ja luultavasti tulee vielä hengissä ulos.) Niin, sitähän minäkin.

The Maze Runnerille on olemassa kaksi jatko-osaa, jotka kyllä kiinnostavat minua ehdottomasti. Sen verran jännitävään kohtaan tämä ensimmäinen osa nimittäin jäi. Leffankin aion ehdottomasti katsastaa, traileri (linkki) ainakin vaikuttaa hyvältä. (Visuaalinen ilme ainakin tuntuu hyvin uskolliselta kirjalle ja minun mielikuvitukselleni.)

Arvosana: ♣♣♣♣

9 kommenttia:

  1. Minä tajusin vasta äskettäin, että tämä löytyy pääkirjastosta ja samantien laitoin varaukseen. Tosin en kyllä tiedä, milloin meinasinkaan tämän ehtiä lukemaan, en ainakaan ennen pääsykokeiden loppumista. Luojan kiitos kesällä on aikaa lyhentää TBR-pinoja ja heittäytyä täysillä kirjojen ihmeelliseen maailmaan. Haluan kuitenkin ehtiä lukea tämän ennen elokuvaa, joka trailerinsa puolesta vaikuttaa todella mielenkiintoiselta ja toiminnalliselta pätkältä. Jos vain omistaisi Hermionen ajankääntäjän niin elämä olisi helpompaa... :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Leffa vaikuttaa minustakin todella mielenkiintoiselta. Kirjakin on ehdottomasti lukemisen arvoinen, toiminnallinen ja aivan tajuttoman jännittävä. Lukemiseen ei tosiaan tunnu aina aika riittävän kaiken muun ohella, mutta onneksi kesään ei enää kauaa ole! :)

      Poista
  2. löytyykö tämä kirja siis suomeksi?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Maaliskuun alussa pitäisi tulla suomennos, Labyrintii, Basam Booksin kustantamana.

      Poista
  3. Moi! Milloin luet kakkososan? Kohtahan sekin tulee myös elokuvana. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jaa-a hyvä kysymys :D Koetin lukea kakkososaa joskus viime kesänä, mutta kiinnostus lopahti ja kirja jäi kesken. Olen jo oikeastaan päättänyt lopettaa sarjan lukemisen tähän kun on niin paljon muita kirjoja jotka kiinnostavat enemmän. Elokuviin aion kuitenkin mahdollisesti mennä. :)

      Poista
  4. se on kyllä erittäin kiusallista meille kaikille. Sinä luet jotain Väinö Linnaa mutta James Dashner ei kelpaa...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Noh noh :D Kyllähän minä edelleen luen todella paljon nuortenkirjallisuutta, tämän kyseisen sarjan kanssa lukeminen vai kuivui kasaan. En ole snobiksi muuttumassa, mutta jos joku sarja ei vain kiinnosta niin en jaksa väkipakolla lukea.

      Poista
  5. No ehkäpä sinä saat sen anteeksi. :) Joo minulla kävi vähän samalla tavalla Eoin Colferin Artemis Fowl -sarjan kanssa. Aluksi se tempaisi mukaansa mutta sitten se vain lässähti. Muutenkin olen aika paljon hitaampi lukija kuin sinä, luen ehkä yhen kirjan kahdessa viikossa. Tällä hetkellä menossa Nadeem Aslam: Sokean miehen puutarha. Suosittelen!

    VastaaPoista

Kirjaneito kiittää kommentista! ;)