maanantai 28. huhtikuuta 2014

Kirjahankintoja

Viimeisen kuukauden aikana olen ostanut melkein yhtä paljon kirjoja kuin viimevuonna yhteensä. Tiesin, että tämä päivä koittaisi, että jonain päivänä kirjojen ostamisesta tulisi liian kivaa. Kaikki taisi alkaa noin kuukausi sitten ostamastani Lohikäärmetanssista jonka jälkeen jo valmiiksi tursuilevan kirjahyllyn täyttämisestä on tullut minulle turhankin suurin hupi. (No en minä nyt konkurssin partaalla onneksi ole...)

Uudet hyllyn kaunistajat. ♥ 
Lohikäärmetanssi 1 oli kyllä täysin suunniteltu ostos joten omatuntoni ei soimaa minua. (Ikään kuin se näistä muistakaan...) Olin odottanut sitä pitkään, yhden suosikkisarjan uusin osa. Kuka minua voi syyttää?

Mutta sitten. Lohikäärmetanssin jälkeen päädyin ostamaan Nina Marin kehujen perusteella Susan Een Angelfallin  josta tuli heti yksi uusista lempikirjoistani. Siispä piti ostaa se toinenkin osa. (World After)  Näistäkään en itseäni soimaa, pikemminkin kiitän etten kävellyt onneni ohi. Niin nätit kannetkin näissä.

Näiden kirjojen jälkeen homma alkoi kuitenkin lähteä lapasesta. Tuulen nimen ostoa olen harkinnut pitkään, ja Will Grayson, Will Graysonkin on käynyt mielessä. Lopulta yksi asia johti toiseen.

Olin Akateemisessa kirjakaupassa aikomuksenani ostaa Tuulen nimi, mutta sitä ei ollut varastossa ja myyjät tilasivat minulle kustantajalta. Samalla reissulla se Will Grayson, Will Grayson sitten osui silmään. Luin kirjan helmikuussa ja pidin siitä hirveästi. Hipelöin kirjaa ja olin jo panemassa sitä takaisin, mutta päätin vielä lukaista ensimmäisen sivun muistojen virkistämiseksi. Silloin aloin hymyillä John Greenin tekstille ja keskinkertaisesta päivästä tuli parempi viiden lauseen jälkeen. Minä en päättänyt ostaa Will Grayson, Will Grayson -kirjaa, se tarttui mukaan koska halusi. Ja koskan uskon olevani onnellisempi sen kanssa.

Mistä pääsemmekin viimeiseen, eli Tuulen nimeen. Olin miettinyt kirjan ostamista kauan ja laatinut jopa mielensisäisen listan, miksi minun pitäisi ostaa kirja.

1. Olen lukenut kirjan kolme kertaa ja se on edelleen loistava. Tiedän mihin investoin.
2. Kirjassa on aivan ihana kansi.
3. Haluan tukea Kirjavaa joka pienenä kustantamona julkaisee sekä Tulen ja jään laulua ja Rothfussia.
4. Haluan ostaa toisen osan suomennoksen sitten kun se ilmestyy, joten ensimmäinenkin pitää olla.
5. Rakastan tätä kirjaa.

Tämä kansi. Onko parempaa?
Viides syy jyrää kaikki muut. Luen kirjaa nyt neljättä kertaa ja rakastan sitä jos mahdollista, vieläkin enemmän. Jos et ole vielä lukenut tätä kirjaa, lue. Ei niin kliseistä eeppistä fantasiaa, ihana päähenkilö, upea maailma, juoni ja idea loistavat ja musiikkikohdat saavat minut itkemään. Suhtaudun tähän kirjaan erittäin tunteellisesti, vielä neljännellä kerrallakin jännitän Kvothen puolesta, tunnen hänen tuskansa omassa sydämessäni ja hänen onnistumisensa tekevät minut onnelliseksi. Lempikohtieni tuttuus saa oloni tuntemaan niin kotoisaksi että hymyilyttää. Tässä kirjassa on niin paljon asioita joista kirjoissa pidän.

Minä rakastan tätä kirjaa niin kuin kirjaa voi rakastaa. Tuulen nimellä on aivan erityinen paikka sydämessäni mm. Harry Potterien rinnalla. (Ja kun laitan tämän samalle jalustalle Pottereiden kanssa, se tarkoittaa paljon. Paljon. Pottereita olen rakastanut vieläkin kauemmin ja suuremmalla vimmalla.)

No niin. Sen sijaan, että olisin tyynesti esitellyt kirjaostokseni, päädyinkin ylistämään Tuulen nimeä runollisesti ja tippa linssissä. Huoh. Sanonpahan vain, jos yhtään kiinnostaa (ja vaikkei kiinnostaisikaan) lukekaa tuo. Älkääkä pistäkö sivuun ensimmäisen 60 sivun aikana jos ei niin iske.  Alku on hidas, mutta sitten alkaa tapahtua. Lukekaa!

Kaikki kirjat on jo luettu blogin puolella, laitan linkit tähän.

George R.R Martin: Lohikäärmetanssi 1 (Tulen ja jään laulu, #5)
Susan Ee: Angelfall (Penryn and the End of Days, #1)
Susan Ee: World After (Penryn and the End of Days, #2)
John Greeen & David Levithan: Will Grayson, Will Grayson
Patrick Rothfuss: Tuulen nimi (Kuninkaansurmaajan kronikka, #1)

10 kommenttia:

  1. Kaikki ostamasi kirjat kiinnostava minuakin. Tosin palautin Angelfallin lukemattomana kirjastoon, koska viime aikoina ei ole ollut oikein sopivaa fiilistää lukea YA-spefiä ja minusta tuntuu, että olisin pilannut kirjan lukemalla sen väkisin. Päädyin siihen, että kyllä se löytyy kirjastosta sittenkin, kun olen taas enemmän YA-spefi-tuulella. Minulla vaihtelee aika paljon se, millaista kirjallisuutta haluan lukea ja välillä kyllästyn hetkellisesti lempigenreeni ja sitten ehkä muutaman kuukauden päästä luen sitä taas innolla. Tuulen nimi ja Martinin sarja kiinnostavat todella. A song of ice and fire -sarjan kirjoja löytyy meiltäkin kaksi kappaletta, koska hankin niitä poikaystävälleni synttärilahjaksi (hieman tietysti sillä taka-ajatuksella, että voin lukea ne sitten helposti itsekin :) ). John Greenin kirjat vaikuttavat mielenkiintoisilta myös, sillä tykkäsin The Fault in Our Starsista aika lailla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jep, väärä fiilis voi pilata hyvän kirjan, tästä on itselläkin kokemusta. Toivottavasti päädyt Angelfallin pariin vielä joskus, suosittelen lämpimästi! Tuulen nimestä en taida sanoa enempää, eiköhän mielipiteeni ole tuon runoelman jälkeen jo selvillä. :D Kaikki John Greenin kirjat kiinnostavat minuakin juuri The Fault in Our Starsin vaikutuksesta. ;)

      Poista
  2. Teen lupauksen, että luen Tuulen nimen tänä kesänä :D Kirja kiinnostaa niin paljon ja niin monet ovat vuolaasti kehuneet kirjaa, etten voi jäädä enää junasta pois! Katselin tuossa pari viikkoa sitten John Greenin kirjaboksia, jossa olisi neljä miehen teosta kovakantisina: The Fault in Our Stars, Paper Towns, Looking for Alaska ja An Abundance of Katherines. Saa nähdä, josko vaikka tuon setin joskus hankkisin, koska John Greenin tarinoissa on jotain niin todella vahvaa ja viehättävää vetovoimaa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvä lupaus! :D Tuulen nimi on ainakin minulle ollut viimevuosien ykköslukukokemus, se joka on antanut minulle eniten. Suosittelen niin lämpimästi!!

      John Greenin tarinoissa tosiaan on "sitä jotain", Paper Towns, Looking fo Alaska ja An Abundance of Katherines ovat minullakin lukulistalla. :)

      Poista
  3. Todella hyviä kirjoja, olen joko lukenut tai kiinnostaisi lukea! Pitäiskö minunkin tehdä joku "Nämä kirjat olen ostanut, yhyy kukkaroni ja yhyy kirjahyllyni tilanpuute" -postaus :)

    Tuulen nimeä on suositeltu minulle moni henkilö ja kerran jo kirjastossa sitä selailinkin. Jotenkin sen paksuus ja pieni fontti olivat luotaantyöntäviä. Se on kauhean paksu, siihen täytyy oikeasti panostaa, ja siksi se jarruttaa intoani aloittaa kirja. Pelkään, että olen lukenut 300 sivua ja sitten totean, ettei tarina vieläkään ole lähtenyt liikkelle. Mitä mieltä olet? Sinä tietenkin tunnut tykkäävän kirjasta todella paljon, mutta ajattelin vain, että osaisitko antaa rohkaisevia neuvoja tai jotain mahdollisimman objektiivista mielipidettä, miten ensikertalainen siihen suhtautuu. Yleisesti ottaen tykkään lukea eeppistä fantasiaa, mutta minua alkaa helposti ärsyttää, jos asioita ei selitetä tarpeeksi hyvin, varsinkin jos kirja sijoittuu täysin omaan kulttuuriinsa, ja

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mitä tuo "ja" tekee tuossa lopussa? Ei mitään hajua :D Joku vahinkolyönti, älä hämmenny.

      Poista
    2. En hämmenny. :D

      Tuulen nimi on sitä miltä näyttääkin, paksu. Se ei etene huikaisevaa vauhtia eteenpäin ja joidenkin mielestä etenkin kirjan keskiosa etenee todella hitaasti. (Siinä on sellaista velhoilua ja arjen tapahtumia.) Minulle hitain osuus oli aivan kirjan alkuosa, kehyskertomus ennen Kvothen varsinaisen tarinan alkua. Kirja jäi ensimmäisellä kerralla pitkäksi aikaa tauolle ensimmäisen luvun jälkeen ja nappasi vasta hiukan myöhemmin. Suosittelen siis jatkamaan sitkeästi ainakin sen 60 sivua. Minä puolestani pidin suunnattomasti hitaasta keskiosan velhoilusta, joten mielipiteet vaihtelevat tässä asiassa. Mutta jos ei sivulle 300 ole napannut niin luultavasti ei nappaakaan, tarina on silloin jo hyvässä käynnissä.

      Rothfuss ei myöskään selitä jokaista maailman yksityiskohtaa, mutta ainakaan minua se ei haitannut. Maailma tuntui aidolta ja loogiselta ja uskon etten olisi kyennyt pitämään kaikkea mielessä vaikka ne olisi kerrotukin. Ei siis kannata edes yrittää sisäistää jokaista yksityiskohtaa, ainakaan minun mielestäni.

      Suosittelen kuitenkin ehdottomasti kokeilemaan! :)

      Poista
    3. En nyt mitään puhkiselittämistä kaipaa, ja sekin on hyvin vaihtelevaa, missä kirjassa kaipaan selittelyä, esim parhaillaan on kesken Anni Nupposen Pudonneen tähden prinsessa, jossa ei kauheena selitellä, mutta liian usein olen törmännyt fantasiakirjoihin, joissa yritetään luoda autenttisuuden tunneta sillä, että asiat esitetään kuin ne ovat täysin päivänselviä juttuja, mutta lukijana on ihan pihalla. No, pitääpä selailla kirjaa joskus uudestaan ja yrittää arvioida, kiinnostuisinko tarinasta.

      Poista
  4. Hyviä ostoksia, suunnitteilla oli katsastaa tämä Angelfall ja kunhan saan luettua ensimmäisetkin osat Tulen ja jään laulu -sarjasta niin hyökkään Lohikäärmetanssin kimppuun :D Tuulen nimi ei ole tuttu, mutta senkin voisin pitää mielessä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tulen ja jään laulu on melkoisen koukuttava kunhan vauhtiin pääsee, joten jos kirjasarja iskee teikäläiselle voisin veikata ettet pariin viikkoon muuta luekkaaan. :D Angelfall on myöskin loistava kirja ja Tuulen nimi palanen sielustani, joten niitä suosittelen todella lämpimästi! ;)

      Poista

Kirjaneito kiittää kommentista! ;)