lauantai 12. heinäkuuta 2014

Tähtiin kirjoitettu virhe -elokuva

Tiedän, tämä on kirjablogi. Mutta koska olen täällä diktaattori, saatte lukea fanitytön sekavaa sopertelua elokuvasta joka teidän pitää nähdä. Jos jostain syystä inhoat niitä postauksiani joissa ei ole järjen häivääkään ja jotka ovat vain tunteiden purkua, suosittelen juoksemaan kauas ja kovaa. Jos taas pidät niistä tai elokuva kiinnostaa sinua hiukkaakaan, ota mukava asento ja valmistaudu.

Krhm. Jos vaikka mentäisiin asiaan.

Kukaan blogiani lukeva ei voi välttyä törmäämästä kirjailija John Greeniin ja etenkin tämän viimeisimpään ja ainoaan suomennettuun teokseensa, Tähtiin kirjoitettu virhe. Kirja oli yksi viime vuoden lukemisteni kohokohtia ja nyt yksi monista, monista lempikirjoistani. Olin siis enemmän kuin täpinöissäni kirjan elokuvasovituksesta, katsoin trailerit tuhanteen kertaan ja laskin päiviä ensi-iltaan. Tänään tuo päivä sitten viimein koitti ja pääsin katsomaan elokuvan.



Kuulostaa ehkä typerältä, mutta rakastin elokuvaa jo teatteriin mennessä. Rakastin sitä jo ensimmäisen trailerin jälkeen ja jokaisen uuden kuvan, kappaleen tai klipin jälkeen enemmän. Nyt rakastan sitä vielä paljon, paljon enemmän, sillä, voi luoja, tuo elokuva oli kaikkea mitä ihminen voi toivoa.


Tämä kuva on ehkä ihaninta maailmassa.
Te, jotka olette lukeneet kirjan ja epäilette elokuvaa, pelkonne on turha. Yksi lause riittää kuvaamaan koko elokuvan loistavuutta. Elokuva on kirja, se on kirja henkiin herätettynä. Okei, joitain asioita on tietenkin sovitettu paremmin leffaan sopivaksi, mutta tunnelma on sama ja niin on moni kohtauskin. Ja niin monet repliikit, sillä leffassa onhanan paljon sitaatteja kirjasta.(Vaikkakin kuuluisa "Okay" oli suomennettu ärsyttävästi "Hyvä on".) Nauroin aivan liikaa ja itkin vieläkin enemmän.

Kun puhutaan elokuvasta, on pakko mainita näyttelijät. Ja, no, sanotaan vaikka, että he tekivät hyvää työtä, vakuuttivat ainakin minut. Etenkin Ansel Elgort tuntui vain niin... Augustukselta. Jokainen hymy, jokainen ele täsmäsi mielikuviini. Nauroin niin paljon ja itkin niin paljon. Shailene Woodley toi Hazelin lähelle ja vaikka Peter van Houten ei näyttänyt aivan siltä miltä olin kuvitellut, en voi valittaa. (Van Houtenin näyttelijä on sama kuin Mr. Bean lomailee elokuvan itserakas elokuvaohjaaja... En voinut välttyä hämmentäviltä mielikuvilta.)

Reaktioni elokuvaan olikin jokseenkin sama kuin kirjaan. Nauroin ensimmäisen puoliskon ja itkin toisen. Olimme ystäväni kanssa varmaankin äänekkäimmät nyyhkijät koko elokuvateatterissa... Viimeisen kohtauksen puhe meni aivan ohi korvien enkä tahtonut nähdä valkokankaalle kyyneleiden takaa ja elokuvan jälkeen olin aivan hysteerisessä tilassa. Kaverini ei saanut laukkuaan kiinni (koitti sulkea vetoketjua väärästä päästä :D) ja nauroimme ja itkimme sillekin. Hyvä, että pääsin ulos elokuvateatterista...

Voi luoja. Gus ja Hazel. Vertaistukiryhmä ja Jeesuksen kirjaimellinen sydän. Isaac ja Monica. Lentokonekohtaus (!) ja Peter van Houten, mokoma vanha kusipää. Anne Frankin talo ja muistopuheet. Loppukohtaus josta en muista mitään muuta kuin sen, että itkin hysteerisesti. (Ymmärrätte tämän sekavan sopertelun kun olette nähneet elokuvan :D)

Haluan vain nähdä elokuvan uudelleen ja lukea kirjan neljännen kerran. Haluan erilaisen lopun kaikelle, vaikka rakastan oikeaa enkä oikeasti halua sen muuttuvan. Haluan vain kaivautua jonnekin nurkkaan itkemään.

Menkää hyvät ihmiset katsomaan tuo elokuva niin ymmärrätte tunteeni.

Luin tämän tekstin läpi ja tuntuu, että en ole ilmaissut puoliakaan ajatuksistani. Sama juttu kuin kirjan kanssa, ajatuksia ja tunteita on niin paljon, etteivät kaikki vain mahdu paperille. Ehkä yksi lause riittää. Rakastin kirjaa. Rakastin elokuvaa. Ne ovat yksi ja sama asia. (Kolme lausetta, mutta ei takerruta pikkuseikkoihin...)

Elokuvan traileri: linkki.

Kuvista en omista yhtäkään.

20 kommenttia:

  1. Voi miten ihanasti tunnekuohusi välittyy tästä! Harmittelen, ettei kirja tehnyt samanlaista vaikutusta minuun, mutta olen valmis antamaan elokuvalle mahdollisuuden (maanantaina katsomaan!). Tällaista aitoa hehkutusta oli mahtava lukea. Lisää näitä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kiitos, tunnekuohu oli kyllä melkoinen :D Toivottavasti pidät elokuvasta!

      Poista
  2. Voi, että kun olen nyt kahden vaiheilla. Pitäisikö mennä katsomaan vai eikö. Kukaan kavereistani ei liiemmin välitä tälläisistä elokuvista, joten yksin sitten menisin. Tosin se taitaa olla parempikin, kun alan varmaan itkemään heti :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Menemenemene! :D Itse ostin juuri kirjan omaksi ja haluan kuollakseni nähä leffan uudelleen... Kyllä leffaan voi mennä yksinkin!

      Poista
  3. Minä pidin tästä enemmän kuin kirjasta! Todella onnistunut adaptio (verrattuna moniin muihin viime vuosina ilmestyneihin book-to-movie-adaptations-kyhäelmiin...). Soundtrack oli todella kaunis. Shailene Woodley teki hienoa työtä tuodessaan Hazelin eloon. Pidin kovasti :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä oli kyllä mainio elokuvaversio! Soundtrackia olen kuunnellut koko päivän... Kaunista ja itkettävää kun tulee elokuva mieleen. Ihanaa kuulla, että sinäkin pidit! :)

      Poista
  4. Kaipa tämä pitää käydä katsomassa. ;) Ajattelin etten uskalla kun kuitenkin itken nii paljon, mutta ehkäpä saan kaverijätkän olkapääksi mukaan. ;) Nää tunteellinen postaukset on ihania.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Itkeminen elokuvissa ja kirjoissa on loppujen lopuksi puoli huvia :D Kannattaa ehdottomasti mennä, loistava elokuva!

      Poista
  5. Waaaaaah, mun on pakko nähdä tämä. Itken taatusti koko elokuvan ajan kuin vesiputous. Ja Gus, ihana Gus<3 Miten joku voi olla niiiin syötävän söpö?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Älä muuta virka. Kuolin elokuvan aikana monta kertaa sille hymylle... :D Toivottavasti pääset pian katsomaan!

      Poista
  6. Minä en ihan näin paljon rakastunut, mutta tykkäsin elokuvasta kyllä ihan todella. Nauroin ja itkin. Minulle tuli myös halu lukea Tähtiin kirjoitettu virhe uudestaan ja lukea vihdoinkin muutakin John Greeniä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Will Grayson, Will Grayson on ihana kirja, suosikkini Greeniltä tämän ohella. Suosittelen! :)

      Poista
  7. Hyvä että kirjoitit tämän postauksen, siitäkin huolimatta, että tämä on kirjablogi. Ilman tätä postausta en olisi ehkä löytänyt blogiisi. Sun blogilla on ihana nimi, juurikin se herätti kiinnostukseni. Miten ihmeessä onnistuit keksimään niin täydellisen nimen? o: Sulla on paljon ihania kirja-arvosteluja, ja vaikka olenkin "muutaman" vuoden nuorempi (13-vuotias), luen silti paljon kirjoja ja löydän taatusti taas lisää ihania, lukemisen arvoisia kirjoja. <3 Vaikka et virallista lukijaa saakaan, saat yhden uuden anonyymilukijan. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi kiitos, tämä kommentti piristi meikäläisen päivää! <3 Nimen taustoista en osaa kauheasti sanoa, Kirjaneito-nimellä liikuskelin jo Risingilla ja jonain hetkenä päädyin vain tähän. :D Ihanaa, jos löydät täältä kirjavinkkejä, se on suuri syy miksi pidän tätä blogia.

      Poista
  8. Ihana blogi! Aina kun ei ole mitään tekemistä niin eiku koneelle ja lukemaan sinun postauksia :3

    tässä olisi yksi blogi jota kirjoittaa 13-vuotias tyttö ja mielestäni te luette jonkun verran samanlaisia kirjoja :) käy katsomassa jos haluat: http://www.readingthousandbooks.blogspot.fi/

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kiitos, ihana kuulla, että tästä on ollut iloa. :) Taidanpa käydä vilkaisemassa ;)

      Poista
  9. Kävin katsomassa leffan keskiviikkona. En ollut lukenut kirjaa, mutta ajattelin, että koska olen hiukan hidas lukemaan, niin haluan kuitenkin nähdä leffan leffateatterissa. Kävin katsomassa sen ja se oli ihan kamalaa, koska pidättelin itkua koko ajan! Meinasin itkeä kaikissa iloisissakin kohdissa. En tiedä milloin olen liikuttunut viimeksi näin. o.O Eilen kävin sitten ostamassa kirjan ja luin sen saman tien. Olen ihan myyty. Ja onneton, koska kirja ja elokuva olivat niin surullisia. (Kirjaa lukiessani en kuitenkaan jostain syystä nyyhkinyt niin paljon.)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihanaa kuulla, että elokuva ja kirja tekivät sinuun vaikutuksen! Nyyhkiminen on tuttua täälläkin, minulla kirja taisi ensimmäisellä kerralla aiheuttaa pahimman kyyneltulvan... :D

      Poista
  10. Mä katon tän vasta kun se julkastaan dvd:nä ,tai niin ainakin nätösajat antoivat ymmärtää :D
    Elokuva vissiin onnistui ihan hyvin , tai no en oo ainakaan kuullut kenenkään sanovan mitään pahaa siitä ja John Green julkisti eilen tiedon siitä ,että Looking for Alaskasta tehdään elokuva.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos tiedosta, nyt sitten noita uutisia seuraamaan! :) Minä ainakin pidin elokuvasta hurjasti, suosittelen katsomaan heti kun tilaisuus tulee.

      Poista

Kirjaneito kiittää kommentista! ;)