lauantai 23. elokuuta 2014

Kirjakuva päivässä -haaste: päivät 17-23


Edelliset postaukset: 1, 2 ja 3
 
Päivä 17: klassikko. Vaatimaton Jane Austen -kokoelmani. Ylpeys ja ennakkoluulo pitäisi ehdottomasti lukea uudestaan, mutta en ole saanut aikaiseksi. Olen nimittäin viime aikoina kokenut kummallista halua ostaa kirja aina kun sen näen. Suomenkielinen versioini on ostettu pari vuotta sitten, englanninkielinen pokkari tänä kesänä. Tämän kesäisen ostoksen jälkeen olen törmännyt kirjaan kaikkialla ja joka kerta koen vastustamatonta halua ostaa kirjan... vaikka omistan sen jo. Kahdesti. Tiedä sitten miksi, mutta minulla on ongelma.
 
 
Päivä 18: lukueväät. Scott Lynchin The Lies of Locke Lamora ja Valintatalon valkosipulivoipatongin loppu. Nam.
 
  
Päivä 19: Alkaa v-kirjaimella. Kat Fallsin Veden alla alkaa v-kirjaimella, joten ei siitä sen enempää. (Kilpailijat Velhojen taistelu ja Virva Seljan yksityisasia karsiutuivat viime hetkillä.)
 

 
 
Päivä 20: lukutoukan yöpöytä. Minulla ei varsinaisesti ole yöpöytää, koska sänkyni pääpuoli on oven vieressä. Illalla lukiessa käytän siis vanhaa kunnon lattiaa ja jalkopäässä on kirjaston kirjoille pyhitetty pyörillä kulkeva peltikaappi. (Kaappiosa on pyhitetty koulutavaroille.)
 
 
Päivä 21: kovia kokenut. En omista yhtään erityisen vahingoittunutta kirjaa, yhdenkään päälle ei ole kaatunut mitään, yksikään ei ole pudonnut järveen tai unohtunut yöksi ulos. Vaurioituneimmalta näyttä Veronica Rothin Insurgent, selkämys on taittunut ilkeästi ja kirja avautuu automaattisesti tuosta yhdestä kohdasta. Kirja on ollut lainassa siskolla ja kaverilla ja lukemisen merkit näkyvät, vaikkei kumpikaan kirjan tappaja olekaan. Silti sydämessäni muljahtaa jokaisen naarmun nähdessäni...


 
Päivä 22: kirja ja asuste. Määriteltiinkö jossain kirjojen ja asusteiden määrää? :D En voinut vastustaa kiusausta kuvata Potter-pinoani (josta puuttuu vielä Azkabanin vanki), plus kaikkea parin vuoden takaisella Lontoon matkalla haalittua Potter-kamaa. Warner Brosin studiot olivat jotain aivan mahtavaa! (Ja taitavasti suunnitellut: ensin kiertelet kolme tuntia lavasteissa, potterpöpeilet siskon kanssa ja sitten sinut viedään kauppaan joka on täynnä Potter-aiheista tavaraa...) Alla Ginny Weasleyn sauva, Korpinkynnen huivi ja tupamerkki, kaikkien tupien ja Tylypahkan pinssit, sekä Hamleysilta ostettu ajankääntäjä.
 

 
Päivä 23: kirjasarja. Ette tiedä kuinka kauan pähkäilin sarjan valintaa, niitä kun hyllystä löytyy. :D Loppujen lopuksi päädyin valitsemaan Lucy Maud Montgomeryn ihanan Anna-sarjan, joka löytyy hyllystäni vanhoina painoksina. Isoäitini osti minulle ensimmäiset neljä kirjaston poistoista melkein kymmenen vuotta sitten, Sateenkaarinotko on myöhempi joululahja ja Kotikunnaan Rillan olen itse löytänyt antikvariaatista. Sateenkaarinotko ei aivan sovi muuten yhtenäiseen sarjaan, mutta olen jo niin tottunut siihen, ettei se edes häiritse. Vasta 2008 suomennettuja osia, Anna opettajana ja Annan perhe, en toistaiseksi omista, mutta emmehän anna sen häiritä?
 
 
 
Viimeisiä viedään, haastetta on enää noin viikko jäljellä! 



6 kommenttia:

  1. Mullapas on kaikki Potterit :P

    Mutta sulla on (melkein) kaikki Annat! Epäreilua... Mulla on vaan Annan unelmavuodet, Annan perhe ja Anne of Green Gables :(

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Väännä nyt vielä veistä haavassa... Kyllä minä sen Azkabanin vangin vielä jostain divarista bongaan ;) Annojen olemassa olosta olen erittäin iloinen. :)

      Poista
  2. Tuon Insurgent-paran näkeminen sai sydämen vihlomaan. Itse olen suorastaan neuroottinen pitämään kirjat priimakunnossa ja jos jostain kirjasta taittuu vahingossa sivu tai kansi niin kyllä se kirpasee lujasti. Kaverini reväytti auki Valtaistuinpelini ja nyt sen selässä on sellainen ikävä taitosrantu, joka pistää joka kerta harmittamaan kun sitä katsoo... :(

    Mutta toisaalta sitten Harry Potterini näyttävät selviä merkkejä lukemisesta ja olen tavallaan ylpeä niistä - osoittaa, että niitä on luettu ja rakastettu hurjasti vuosien varrella :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Auts, voi Valtaistuinpeli parkaa :( Mitä uudempi kirja, sitä enemmän jokainen naarmu sattuu sydämeen. Vanhan ja kulueen kirjan yksi lisänaarmu ei niinkään haittaa, mutta se ensimmäinen ryppy... ;)

      Poista
  3. minun kaikki pokkarit tuntuu menevän samallaiseen kuntoon kuin sinun insurgent :D Koitan kuitenkin parhaani mukaan pitää kaikkia kirjoja kunnossa, vaikka joskus ne ei ihan siltä näytäkkään ;)

    Scott Lynchin The Lies of Locke Lamora on ihan mielettömän hyvä! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pokkarit tosiaan kuolevat helpommin kuin kovakantiset. Etenkin selkämykset taittuvat pakostikin jos kirjaa avaa yhtään liikaa...

      Luin The Lies of Locke Lamoran viime kesänä suomeksi ja pidin kovasti. Koska sarjan suomentamista ei olla jatkamassa, ajattelin virkistää muistojani ensimmäisestä osasta ja jatkaa sitten eteenpäin sarjan parissa.

      Poista

Kirjaneito kiittää kommentista! ;)