lauantai 15. marraskuuta 2014

Deborah Harkness - The Book of Life

The Book of Life on kolmas osa All Souls -trilogiassa, joten tämä teksti spoilaa edellisiä osia.

After travelling through time to Tudor London, historian and witch Diana Bishop and vampire scientist Matthew Clairmont are now back in present to face the new crises and old enemies.

At Matthew's ancestral home in France they reunite with their families - with on heart-breaking exception. But the real threat to their future is yet to be revealed, and when it is, the search for the elusive manuscript Ashmole 782 and its missing pages takes on a terrifying urgency. Using ancient knowledge and modern science, from the palaces of Venice and beyond, Diana and Matthew will finally learn what the witches discovered so many centuries ago.

The Book of Life on vasta kesällä ilmestynyt päätösosa All Souls -trilogialle, jonka ensimmäisen osan luin vuoden alussa. Ensimmäinen osa, A Discovery of Witches, on suomennettu nimellä Lumottu, mutta loppua sarjaa ei käsittääkseni olla suomentamassa. Harmi, sillä Lumottu jää aika pahasti kesken, joten jos ei ole innostusta jatkaa sarjan lukemista englanniksi, suosittelen ehkä jättämään kokonaan väliin ja välttämään tuskan. Minä kuitenkin halusin lukea sarjan loppuun, vaikkei tämä erityinen suosikkini olekaan, joten kaksi viimeistä osaa on nyt tullut luettua englanniksi.

The Book of Life jatkaa Dianan ja Matthewn tarinaa siitä, mihin edellisessä osassa jäätiin. He ovat nyt palanneet aikamatkaltaan takaisin nykyisyyteen, mutta suurimmat haasteet ovat vasta edessä. Vihollisia on oikealla ja vasemmalla, eikä vampyyrin ja noidan väliseen avioliittoon suhtauduta suopeasti. Etenkin Dianan raskaus herättää kysymyksiä, miten se on edes mahdollinen? Mitä lapsista oikein tulee? Heidän on löydettävä salaperäinen käsikirjoitus Ashmole 782 kadonneine sivuineen, jotta olentojen menneisyys paljastuisi - ja jotta lajit pelastuisivat niitä odottavalta hitaalta kuolemalta.

Nyt on sitten saatu tämä trilogia pakettiin. Minä en koskaan erityisemmin rakastunut tähän trilogiaan, mutta viihdyttävää luettavaa on jokainen kirja ollut. Tämä on sellainen sarja, jonka osia voi lukea välipalaksi aina välillä, romanssi on mukavan vaahtokarkkinen ja noidat mahtavia.

Uniikiksi Deborah Harknessin sarjaa ei missään nimessä voi sanoa. Sarja ammentaa samoista aineksista, mistä hyvin monet fantasiakirjat nykyään. Heitetään kattilaan kasa erilaisia paranormaaleita olentoja, kohtalokas rakkaustarina ja maailman kohtalo. Tattadaa, uusi soppa on taas valmis. Mutta vaikka Harknessin maailma noitineen ja vampyyreineen ei tunnu lukijasta hämmästyttävältä, siinä on jotain todella kiehtovaa.

Uskon, että suuri osa viehtymyksestäni tähän sarjaan kumpuaa sen noidista. Sillä jos en voi päästä Tylypahkaan, niin miksen voi olla tällainen noita? Noitien erilaiset kyvyt, jotka liittyvät elementteihin, yrtteihin, loitsuihin ja niin moneen muuhun seikkaan, tuntuvat oikeasti maagisilta. Ne on kuitenkin saatu toimimaan myös arkielämässä, noidat tuntuvat ihanan moderneilta, räiskyviltä ja kuitenkin tavallisilta. Jos jostain nostan Harknessille hattua, niin tästä.

Minun on myös pakko mainita erikseen sarjassa esiintyvä suomalainen pahisnoita, Satu Järvinen. Kovin isoa osaa hahmolla ei ole, eikä hän edes sano suomeksi sanaakaan, mutta jo nimen näkeminen englanninkielistä tekstiä lukiessa sai minut repeilemään. "Satu Järvinen said..." Ulkomaalaisista nimi on varmaan ihanan eksoottinen, suomalaisena tuo tuntuu hassun maalaiselta muiden nimien seassa.

Vampyyrit sen sijaan eivät ole erityisiä suosikkejani, kimallusta ja muutamaan muuta kivaa pientä yksityiskohtaa lukuunottamatta ollaan aika lähellä Twilightin vastaavia. Hauskana pikku yksityiskohtana voisi kyllä mainita sen, että Matthew mainitsee jossain vaiheessa kirjaa erikseen, ettei kimalla. Huomaa, että kyseessä on uusi kirja ja pyritään selvästi tekemään eroa Twilightin verenimijöihin.

Juoneltaan kirja ei pääse yllättämään. Kuten edellisetkin osat, myös The Book of Life oli minusta aika tasapaksu, mutta samalla viihdyttävä. Kirjassa ei koko ajan tapahdu ja sivuja riittää, mutta jotenkin se onnistuu silti pitämään mielenkiintoni yllä. Loppuratkaisu on kuitenkin jokseenkin sellainen kuin arvelinkin, eivätkä viimeisen osan suuret paljastukset tuntuneet erityisen hätkäyttäviltä. All Souls -trilogia on minulle sellaista ei niin tärkeää välilukemista, kirjasarja jota luen vain viihdyttääkseni itseäni.

Myös kirjan romanssi aiheuttaa minussa ristiriitaisia tunteita. Se on kaikessa siirappisuudessaan juuri sellaista, mitä haluan aina välillä lukea nollatakseni aivoni. Toisaalta huomasin välillä huokailevani kaiken täydellisyydelle ja Dianan ja Matthew'n nyt jo melkoisen säröttömälle rakkaudelle. Lisäksi kirjan keskiosassa on mielestäni aivan turha juonenkäänne, jonka ainoa tarkoitus tuntuu olevan mutkistaa Dianan ja Matthew'n muuten niin suoraa tietä.

Minun onkin vaikea eritellä lopullisia tunnelmiani kirjasta ja kirjasarjasta. Tämä ei ole suosikkini, mutta viihdyttävää luettavaa. Yksi niistä sarjoista, joiden lukemisesta nauttii, vaikka tiedostaa, ettei kyseessä ole mitään maailmaa mullistavaa.

Arvosana: ♣♣♣

Teos: The Book of Life
Kirjailija: Deborah Harkness
Sarja: All Souls Trilogy, #3
Kustantaja: Headline
Julkaisuvuosi: 2014
Sivuja: 582
Luettavaksi: kirjastolaina

2 kommenttia:

Kirjaneito kiittää kommentista! ;)