perjantai 21. marraskuuta 2014

E. Lockhart - We Were Liars

We are the Liars.

We are beautiful, privileged and live a life of carefree luxury.

We are cracked and broken.A story of love and romance.

A tale of tragedy.

Which are lies?

Which is truth?


We Were Liars on kirja, josta olen kuullut hurjasti kehuja. Ulkomailla kirja on ollut pinnalla ilmestymisestään lähtien ja suomalaisissakin kirjablogeissa tätä on luettu, Reta ja Nina Mari bloggasivat molemmat tästä ylistävästi ja saivat minut entistä innostuneemmaksi kirjan lukemisesta.

Minun onkin tehnyt mieleni lukea We Were Liars jo jonkin aikaa, mutta sain sen käsiini vasta nyt kirjaston hankittua sen kokoelmiinsa. Keväällä tämä oli kyllä Akateemisessa kirjakaupassa, mutta jäi ostamatta, mikä nyt kaduttaa. Paljon. Englanninkielisten kirjojen kanssa pitää aina tehdä ostopäätös nopeasti, sillä kirjoja on usein vain muutama kappale ja ne katoavat nopeasti. Onneksi pääsin kuitenkin lukemaan tämän, vaikka haluaisin kyllä omaksikin... No, minkäs teet.

Kirjaan tarttuessani en kuitenkaan tiennyt siitä oikein mitään, sillä olin kuullut, että tämä on niitä kirjoja jotka kannattaa lukea tietämättä etukäteen yhtään mitään. Kirjan luettuani olen iloinen päätöksestä ja pyrinkin tässä bloggauksessa olemaan paljastamatta tapahtumista mysteeristä takakantta enempää. Jos joku on kuitenkin vainoharhainen ja haluaa lähteä kirjan pariin tietämättä mitään, niin nyt on hyvä hetki lopettaa lukeminen.

We Were Liars on hyvin lyhyt kirja, mutta sanoo pienessä sivumäärässä niin paljon. Se on yhtäaikaa rakkaustarina, mysteeri, tragedia ja kertomus perhessuhteista, kaikki tuo häkellyttävän kauniisti kirjoitettuna. Kirja jättää lukijansa mykäksi ihmetyksestä sydän murskattuna.

Lockhartin kirjoitustyyli onkin hyvin runollinen ja siihen tottuminen voi viedä hetken. Kuvailu on kaunista ja kappalejakoja on tiuhaan. Minulla sopeutuminen vei kuitenkin todella vähän aikaa, sillä jotenkin tarina alkoi viedä jo ensisivuilta. Kirjan tunnelma on kauniin melankolinen ja hyvin vangitseva.

Jo kirjan alusta asti on selvää, että jotakin kauheaa on tapahtunut ja kerronta vie kohti tuota tragediaa. Päähenkilö ei itse muista tapahtunutta ja lukija saa hänen muistojensa palautuessa selville mysteerin palasia. Vaikka en kirjasta paljon mitään tiennytkään, olin kuitenkin kuullut jotain ja alussa rakentelinkin jo teoriaa ja pelkäsin arvanneeni kaiken. Keskivaiheilla tajusin olevani täysin väärässä ja lopussa taas tajusin kuitenkin olleeni osittain oikeassa. Sekavaa, eikö? Äskeinen lause jossa ei tunnu olevan päätä eikä häntää kertookin kirjasta paljon - lukijalle paljastetaan vähän kerrallaan ja häntä johdatetaan harhaan. Loppuratkaisua on mielestäni mahdoton arvata, mutta viimeisten sivujen käännyttyä sitä miettii silti miksei heti tajunnut. Ratkaisun avaimet tarjotaan lukijalle, mutta tämä pyöräytetään etsimään ovea väärästä suunnasta eikä aivan tunnu sopivan mihinkään lukkoon.

Kirjan loppu onkin samaan aikaan kaunis ja uskomattoman surullinen. Luin tämän koulussa loppuun kun tarina vei mukanaan ja olin aika sekaisin pari tuntia. Pommi tipahti juuri ennen historian tuntia ja psykologian tunnilla minun olikin pakko lukea kirja loppuun. Yleensä olen tunnollinen opiskelija, mutta nyt ei vain voinut muuta. Loppu iskikin suoraan tunteisiin ja sain pidätellä itkua kunnes päätin taas keskittyä erilaisista riippuvuuksista keskustelemiseen. Kirja on nyt pyörinyt mielessäni koko ajan ja pahoin pelkään, että se aiheutti minulle lukujumin. Sillä miten mikään voi tuntua enää miltään? Sydämeni on särjetty tuhanneksi pieneksi sirpaleeksi. We Were Liars venyttää myös realismin rajoja, eikä edes viimeisen sivun jälkeen voi olla varma miten kaikki pitäisi tulkita. Tämä ei ole yksinkertainen kirja.

We Were Liars jättää lukijan kyselemään sydän särkyneenä. Totuus on surullinen ja julma, mutta kirjoituksessa on kauneutta. Haluaisin lukea tämän heti uudelleen.

Arvosana: ♣♣♣♣♣

Teos: We Were Liars
Kirjailija: E. Lockhart
Kustantaja: Hot Key Books
Julkaisuvuosi: 2014
Sivuja: 227
Luettavaksi: kirjastolaina

12 kommenttia:

  1. Luin tämän kirjan juuri vähän aikaa sitten, ja olen kaikesta samaa mieltä kanssasi. Aivan loistava kirja.

    VastaaPoista
  2. Ehkä yksi parhaista kirjoista, joita olen tänä vuonna lukenut.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minulla tämä on ainakin kuukauden paras, vuoden top-listalle on niin paljon tunkua, että pohdiskelen lopulliset sijoitukset vasta myöhemmin. Ehdolla tämä kyllä on! ;)

      Poista
  3. En ole lukenut, mutta kiinnostavalta kuulostaa. (Ainoa huono homma on enkun kieli, pelkään, etten oiekin kykene siihe. Kielitaito on vähän liian heikko, hyvin pienestä se on kiinni.) Se, mikä sai mut kommentoimaan, oli kirjailija sukunimi :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sukunimestä saa kyllä tiettyjä mielleyhtymiä ;) Minä aloin lukea enkuksi ysin ja lukion ekan välisenä kesänä. Olen aina ollut hyvä kielissä (numerot aina 8-10 väliltä), mutta alku oli silti vähän tuskainen. Mutta kun saa luettua edes sen yhden kirjan niin voitontunne on kyllä mahtava ja seuraavat kirjat lukee aina vain helpommin. Suosittelen kokeilemaan jonkun kiinnostavan kirjan kanssa, kokeilemallahan se selviää ja lukiessa oppii.

      Poista
  4. Aivan loistava kirja ja iskee armottomasti suoraan tunteisiin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Todellakin! Luin lopun eilen illalla uudestaan ja voi sitä nenäliinojen määrää...

      Poista
  5. Olen myös kuullut, ettei tästä kirjasta kannata tietää liikoja ennen lukemista. Sen takia en uskalla kuin vähän silmäillä tästä kirjoitettuja arvioita, etten vahingossa saisi tietää liikaa ;D En kyllä voi kovin pitkälle tämän lukemista lykätä tämän arviosi jälkeen! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Noin minäkin tein :D Toivottavasti saata tämän näppeihisi pian!

      Poista
  6. minkä ikäisille suosittelisit?? :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Varmaan uppoaa parhaiten yläasteikäisiin ja siitä ylöspäin. Minä olen seitsemäntoista ja tykkäsin kovasti. :)

      Poista

Kirjaneito kiittää kommentista! ;)