tiistai 16. joulukuuta 2014

Joanne Harris - Pieni suklaapuoti

Vianne Rochert on asettunut tyttärensä kanssa pieneen ranskalaiseen Lansquenetin kylään ja perustanut suloisen suklaapuodin aukiolle kirkkoa vastapäätä. Käsintehdyt makeiset ja maailmaa nähneen naisen elämänilo saavat monen purkamaan sydäntään mieluummin kaakaokupin ääressä kuin kalseassa kirkossa. Mutta pääsiäisen pakanallinen suklaafestivaali on kylän papille sentään liikaa! Paastoava kirkonmies päättää ottaa ohjat omiin käsiinsä.  

Eilen illalla olin aivan tajuttoman väsynyt. Koeviikolla olen usein energiat aika pohjamudissa, kokeet ovat keskittymistä vaativia ja kertaavat kaksoistunnit pitkiä. Minun ei siis tehnyt mieli lukea mitään keskeneräisistä kirjoistani, vaan halusin vain rentoutua jonkin kevyen ja viihdyttävän kirjan parissa. Onneksi olin tullut napanneeksi kirjastosta mukaani Pienen suklaapuodin ja aloitin kirjan ennen nukkumaanmenoa. Eikä sen lukemisessa kauaa mennytkään, tänään sain jo kirjan loppuun. Enkä tiedä oliko se Pieni suklaapuoti vai koeviikon loppuminen vai molemmat, mutta enää ei ole yhtään väsynyt olo.

Pieni suklaapuoti on nopealukuinen, kevyt kirja joka saa hyvälle tuulelle. Olen viimeaikoina lukenut paljon englanniksi, joten jo kirjan lukeminen suomeksi tuntui varmaan niin nopealta. Ei englanniksi lukeminen ole minulle enää merkittävästi hitaampaa kuin suomeksi lukeminen, mutta hiukan työläämpää ja keskittymistä vaativampaa kuitenkin. Pienen suklaapuodin lukeminen oli siis mahdottoman helppoa, sivut sen kuin vain kääntyivät.

Minä en odottanut Pienen suklaapuodin olevan kovinkaan omalaatuinen vaan aika ennalta-arvattava. Sain kuitenkin huomata olevani väärässä. Kirja ei todellakaan etene aivan perinteisimpien kaavojen mukaan, vaikka tietenkin joitakin pikkuasioita pystyykin aavistamaan. Lisäksi täytyy jo nyt mainita kirjan erikoislaatuinen, rauhaa huokuva tunnelma joka vie mukanaan. Jos olet väsynyt ainaisiin toiminnantäyteisiin kirjoihin, mutta et halua lähteä haukottelemaan Dickensin parissa, niin Pieni suklaapuoti voi olla hyvä vaihtoehto. Mainio välipalakirja!

Juonen perusteella odotin tämän olevan myös kimallusta ja siirappia henkivä rakkaustarina, jossa joku komea nuorimies ihastuu konvehtien äärellä häärivään Vianneen. Sain kuitenkin yllättyä, sillä kuten jo aikaisemmin mainitsin, Pieni suklaapuoti ei etene aivan samalla vanhalla tyylillä. Romantiikan (jota kyllä kirjassa hippunen on) sijaan tässä olikin myös taikaa! Ei kuitenkaan harmaapartaisia velhoja manaamassa demoneita esiin, vaan enneminkin korteista ennustamista ja muita pieniä kikkoja. Minä nautin Pienessä suklaapuodissa juuri taikaosuudesta paljon, se toi kirjaan juuri kivasti sitä jotain.

Myös kirjan ihanan kuvaukset milloin mistäkin suklaakovehdista, kakusta tai kaakaosta saivat kyllä veden herahtamaan kielelle ja minun olikin pakko ostaa tuo kuvassakin näkyvä suklaapatukka... Menisin mielelläni käymään Viannen puodissa!

Kirjalle on kirjoitettu kaksi jatko-osaa, Karamellikengät ja Persikoiden aikaan, jotka tulen kyllä varmaan tulevaisuudessa lukaisemaan. Jos en muutoin, niin ehkä ensi koeviikolla. Haluan myös ehdottomasti nähdä tästä tehdyn elokuvan, jossa on mm. Johnny Depp.

Aivan pohjiani myöten en Pientä suklaapuotia kuitenkaan rakastanut, se oli nopeasti ohi eikä varmaan jää erityisemmin pyörimään päähän. Vaikkakin suloista ja viihdyttävää luettavaa, ei mitään erityistä.

Arvosana: ♣♣♣

Teos: Pieni suklaapuoti
Alkuperäisteos: Chocolat
Kirjailija: Joanne Harris
Kääntäjä: Arja Gothoni
Kustantaja: Otava
Julkaisuvuosi: 2013 (ensimmäinen painos 1999, alkuperäisteos 1998)
Sivuja: 413 (Seven-pokkari)
Luettavaksi: kirjastolaina

12 kommenttia:

  1. Mulla on tämä vähän ikuisuusprojektina, kun tuli ostettua joskus vuosi sitten pokkarina itselle. Puolivälissä edelleen. Ihastuttava kirja, jos vaan pääsisi takaisin ineen tunnelmaan niin saisi loppuun. ;)

    Ja leffa pitää katsastaa... Koska Johnny Depp. x)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Johnny Depp nimenomaan :D Tästä saa kyllä nopeasti kiinni!

      Poista
  2. Suosittelen kans elokuvaa! Tykkäsin leffasta todella paljon, sillä siinä käsiteltiin myös syvälisempiä aiheita, kuten muukalaisuuden ja toiseuden tunnetta sekä uskonnon ylläpitäämää valtaa pienessä kaupungissa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Samoja asioita oli myös kirjassa, vaikken niitä erikseen maininnutkaan. Leffan katsastan varmasti kun tulee sopiva hetki! :)

      Poista
  3. Voi tämä kirja... Yritin lukion kakkosella tämän lukea, mutta silloin en pystynyt suodattamaan tätä kirjaa (Niin. Imelä.), joten käytinkin kirpparilöydöksen kuviskurssin projektiini ja tuunasin sivut uuteen uskoon. Ainoa kerta kun olen koskaan "tuhonnut" kirjan, mutta loppuarviossa numeroksi heilahti 9+ niin eipä kaduttanut :>

    ...Voisin kuitenkin joskus tätä uudemmin kokeilla :D Elokuva on kuitenkin aivan ihana!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. :D Voin kuvitella kuinka ihanaa olisi kirjaimellisesti tuhota joku kirja josta ei pitänyt yhtään... (Puoliksi paha. Ahhah sitä riemua kun alkaisi repiä sivuja pois.;)) Elokuva kiinnostaa minua todella paljon!

      Poista
  4. Tämä on vielä hyllyssä lukemattomana. Luin kauan sitten Harrisin Sarkaa ja samenttia, jonka jälkeen olen tuntenut lievää vastenmielisyyttä hänen kirjojaan kohtaan, joten siksi en Pieneen suklaapuotiinkaan ole tarttunut. Elokuva tosin on yksi ehdottomia lemppareitani! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mikäs tuossa Harrisissa tökki? Pieni suklaapuoti on kiva välipalakirja, jos haluaa rentoutua eikä ajatella mitään.

      Poista
    2. Harris tuntuu pitävän lukijaansa aivan aivottomana, joten kaikki pitää tarjota suoraan tarjottimella, eikä mitään tunnuta jätettävän mielikuvituksen varaan. Lisäksi ainakin Sarkaa ja samenttia oli täynnä kliseitä ja imelyyttä. Yäk.

      Poista
    3. Taidan siis jättää väliin :D

      Poista
    4. Hhaha:D Ei sitä kuule ikinä tiedä, jos kerran tästäkin kirjasta pidit ;)
      Mutta en siis suosittele...

      Poista

Kirjaneito kiittää kommentista! ;)