lauantai 14. helmikuuta 2015

Richelle Mead - Blood Promise

Blood Promise on neljäs osa Vampire Academy -sarjassa, joten tämä bloggaus saattaa sisältää spoilereita edellisistä osista.

Rose Hathaway's life will never be the same.

The recent attack on St. Vladimir's Academy devastated the entire Moroi world. Many are dead. And, for the few victims carried off by Strigoi, their fates are even worse. A rare tattoo now adorns Rose's neck, a mark that says she's killed far too many Strigoi to count. But only one victim matters ... Dimitri Belikov. Rose must now choose one of two very different paths: honoring her life's vow to protect Lissa—her best friend and the last surviving Dragomir princess—or, dropping out of the Academy to strike out on her own and hunt down the man she loves. She'll have to go to the ends of the earth to find Dimitri and keep the promise he begged her to make. But the question is, when the time comes, will he want to be saved?

Now, with everything at stake—and worlds away from St. Vladimir's and her unguarded, vulnerable, and newly rebellious best friend—can Rose find the strength to destroy Dimitri? Or, will she sacrifice herself for a chance at eternal love?


Minulla alkaa ehkä olla pientä yliannostusta tästä sarjasta. Tai sitten yliannostuksen aiheutti se, että luin melkein viisisataa sivuisen Blood Promisen yhdessä illassa. Vähemmästäkin saa ähkyn.

Strigoi-hyökkäys St. Vladimirin Akatemiaan on saanut traagisen lopun. Vaikka koulu ja suurin osa sen oppilaista pelastui, osa on kuollut ja osa vietiin pois. Menetettyjen joukossa on Dimitri, Rosen rakastettu, josta on nyt tullut sielultaan pimeä Strigoi. Täyttääkseen lupauksensa rakkaalleen, Rose jättää Akatemian löytääkseen Dimitrin ja tappaakseen tämän, sillä niin Rosen rakastama ja nyt iäksi menetetty mies olisi halunnut. Lähtiessään Rose joutuu kuitenkin jättämään Lissan, toisen hänelle tärkeän ihmisen. Rose on luvannut aina suojella Lissaa, mutta joutuu nyt rikkomaan lupauksensa pitääkseen toisen. Sydän murtuneena Rose matkustaa Venäjälle, Dimitrin kotimaahan, jossa uskoo tämän olevan. Mutta vaikka Rose löytäisikin rakastettunsa, hänen on valmistauduttava pahimpaan. Entä  kykeneekö hän edes nostamaan aseensa Dimitriä vastaan?

Jos Shadow Kiss oli mielestäni välillä tylsä, niin Blood Promisea lukiessani meinasin nukahtaa. Voin varmaankin syyttää liian nopeaa lukutahtiakin, mutta välillä lukeminen vain oli todella puuduttavaa. Kirjassa oli pitkiä jaksoja, jolloin kaikki seisoi paikallaan ja jahkattiin vain samaa ympyrää edestakaisin.

Mielestäni Blood Promise onnistui kuitenkin kuvaamaan hyvin Rosen tunteita tämän etsiessä Dimitriä ja koettaessa päästä yli tämän menetyksestä. Muut tuntuvat ajattelevan Dimitrin kuolleeksi, mutta Rosen on vaikea hyväksyä sitä, että vaikka Dimitri ei fyysisesti olekaan kuollut, hän on kuitenkin mennyttä.

En ennen tätä kirjaa ollut tajunnut, kuinka paljon Dimitristä pidinkään, mutta kun hän sitten äkkiä katosikin moneksi sadaksi sivuksi ja sen jälkeen näyttäytyi karmivana, olin melkolailla suru puserossa. Kirja toikin ajoittain mieleeni Cassandra Claren Kadotettujen sielujen kaupungin. Molemmissa kirjoissa tavataan aiemmin hyvä ja sankarillinen henkilö kierona ja pahana ja lukija-paran tunteita koetellaan. Dimitri on nimittäin oikeasti pelottava ja kammottava, mutta välillä entisestä Dimitristä näkyy pieniä vilauksia, jotka estivät ainakin minua vihaamasta häntä täydellisesti.

Monimutkaisen Rose/Dimitri-kuvion vuoksi kirja olikin ajoittain aidosti ikävää luettavaa, enkä voi sanoa vilpittömästi nauttineeni kirjasta monessakaan kohtaa. Jos Shadow Kissin sai minut tuntemaan, että sarja on menossa ryminällä uuteen suuntaan, niin Blood Promise jämäytti kaiken taas paikoilleen. Kirjassa ei tunnuta etenevän paljon minnekään, muutama jatkon kannalta tärkeä informaatiohippunen tulee lisää, mutta muuten kirja tuntui olevan etupäässä Rosen surua. Ihan ymmärrettävää sinänsä, mutta kun mittaa on taas se lähemmäs viisisataa sivua...

Uskoni sarjaan ei kuitenkaan ole kadonnut ja lopussa heitettiin taas sellainen koukku, että aion jatkaa. Pitkissä kirjasarjoissa tuntuu usein olevan välissä huonompia osia, toivottavasti tämä on vain sellainen.

Arvosana: ♣♣½

Teos: Blood Promise
Kirjailija: Richelle Mead
Sarja: Vampire Academy, #4
Kustantaja: Razorbill
Julkaisuvuosi: 2009
Sivuja: 493
Luettavaksi: kirjastolaina
Haasteet: 2015 lukuhaaste, "A book with nonhuman characters"

2 kommenttia:

  1. Heh, juuri totesin, että mielestäni tämä oli sarjan paras osa tähän astisista. Luen parhaillaan seuraavaa osaa ja jotenkin tämä osa vielä korostuu sen rinnalla, vaikka ei jatkokaan huono ole. Itse en ole niin pitänyt siitä politiikasta ja kouludraamasta, vaikka sitäkin tässä kyllä on.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Musta taas seuraava osa oli parempi :D Hauskaa, miten mielipiteet menee ristiin. :)

      Poista

Kirjaneito kiittää kommentista! ;)