sunnuntai 22. maaliskuuta 2015

Englanniksi lukeminen

Kuten kaikki blogiani yhtään lukeneet varmasti ovat huomanneet, minä luen paljon englanniksi. Saankin melko usein kommentteja, joissa kysellään milloin aloin lukea englanniksi, tuottaako vieraalla kielellä lukeminen minulle ikinä vaikeuksia ja/tai pohditaan jonkun kirjan aloittamista. Koska aihe vaikuttaa olevan suosittu, ajattelin tehdä tästä ihan oman postauksensa, jossa pyrin vastaamaan mahdollisimman kattavasti englanniksi lukemisesta omien kokemusteni pohjalta.

Miksi luen englanniksi?

No, totta kai sitä toivoo oppivansa kieltä. Se on kuitenkin usein vain sivuseikka lukemisessani, luen englanniksi ennemminkin yhdestä ilmiselvästä syystä. Kirjaa ei olla vielä ehditty suomentaa tai sitä ei näillä näkymin edes olla suomentamassa. Surullinen tosiasiahan se on, kaikkea ei voida kääntää, eli jotkut kirjat on vain pakko lukea englanniksi. Joskus taas olen liian kärsimätön odottaakseni suomennosta ja tartun siksi alkuperäisteokseen. Totuus kuitenkin on, että nykyään enää harvemmin ajattelen millä kielellä luen ja valitsen luettavani sitä pahemmin pohtimatta.

Tuottaako englanniksi lukeminen minulle ikinä vaikeuksia?

Voi veljet, kyllä. Helpompaahan lukeminen on omalla äidinkielellä, siitä ei pääse yli eikä ympäri. Kaikki ei aina aukene englanniksi luettaessa ja lukuvauhtikin on hitaampaa. Joskus jotain juttua ei vain tajua, osa vitseistä menee takuulla yli hilseen ja hauskoja väärinkäsityksiäkin sattuu. Jotkut kirjat tuottavat enemmän vaikeuksia kuin toiset, kielen laadusta, paksuudesta tai yliluonnollisista elementeistä riippuen. Epätoivon hetkiä oli muun muassa Patrick Rothfussin The Wise Man's Fearissa. Olin toki lukenut ensimmäisen osan suomeksi, mutta silti. Rothfussin kieli ei ollut kaikista helpointa ja hänen kirjoitustyylinsä on paikoitellen hidas. Lisäksi kirja on 994 sivua pitkä, mikä sai edistymisen tuntumaan... hitaalta. Mutta loppuun päästiin! Iloinen uutinen on kuitenkin se, että mitä enemmän englanniksi lukee, sitä helpompaa siitä tulee.

Milloin aloin lukea englanniksi?

Kesällä 2013, eli ysiluokan ja lukion välisenä kesänä sain ensimmäisen kirjan loppuun saakka. Sitä ennen olin kokeillut muutamaa muuta ja tyssänyt aina jonnekin puolenvälin kieppeille. Olen aina ollut enkussa ysin ja kympin oppilas, joten ainakin sellaisella peruskoulupohjaisella kielitaidolla pärjää mainiosti. En kuitenkaan ole tehnyt mitään tutkimusta aiheesta, joten aikaisemminkin kannattaa kokeilla jos siltä tuntuu, kokeilemalla selviää riittääkö kielitaito tai jaksaminen. Ensimmäinen kirja on vaikein, se oli ainakin minulle välillä tuskien taival, mutta muutaman kirjan jälkeen hommasta tulee helpompaa. Ja se voitontunne ensimmäisen loppuun asti luetun kirjan jälkeen on aikamoinen.

Mistä on hyvä aloittaa?

Tämän tietenkin tietää itse parhaiten. Nuortenkirjoissa on oman kokemukseni mukaan aika simppeliä kieltä ja juoni on yleensä pääosassa ja sellaisissa kirjoissa pysyy yleensä hyvin mukana. Itse aloitin Cassandra Claren Clockwork Angelilla, joka aloittaa suomennetun Varjojen kaupungit -sarjan sisarsarjan 1800-luvun Lontoossa. Hahmot ja juoni eroavat tietenkin Varjojen kaupungeista, mutta maailma oli sama ja yhtymäkohtia löytyi. Koin sen ehdottoman helpottavaksi elementiksi, kirjassa oli jotain tuttua johon tarttua. Osittain suomeksi luetun sarjan jatko-osat voivat siis olla hyviä kohteita aloittaa. Tärkeintä kuitenkin on löytää kirja joka oikeasti kiinnostaa, on se sitten ihan mitä vain.

Muita vinkkejä

1) Aluksi se ilmiselvin, mutta tärkein. Älä yritä suomentaa joka sanaa. Se ei tule ikinä onnistumaan ja lukemisessa menee ikuisuus. Tärkeintä on tajuta idea, ja monet sanat pystyy oikein mukavasti päättelemään lauseyhteydestä. Osan taas voi suosiolla antaa mennä yli hilseen. En kuitenkaan ehdota, että hylkäät sanakirjat kokonaan. Minulla on usein sellainen käsillä enkuksi luettaessa, vaikken joka sanaa suomennakaan. Joskus on kuitenkin hauska kääntää tarkemmin ja joku sana saatta koko ajan pompata esiin. Mitä pidempään olen englanniksi lukenut, sitä vähemmän olen sanakirjaa tarvinnut, joten kielitaito kyllä kehittyy.

2) Älä lannistu. Alku on hankalaa. Jos joku kirja jää kesken, älä masennu. Aina voi yrittää uudelleen muiden kanssa. Minäkin kokeilin montaa kirjaa ennen kuin sain sen yhden loppuun.

Mistä luettavaa?

Jos kirjavinkkejä kaipaa, on tämä blogi hyvä paikka. (Krhm. Häpeämätöntä itsemainostusta...) Blogin tunnisteissa tuolla oikeassa alareunassa on kohta "in english", sieltä voi kätevästi löytää kaikki enkuksi lukemani ja bloggaamani kirjat.

Muitakin suomalaisia englanniksi lukevia kirjabloggaajia löytyy mielinmäärin, mutta mainitaan nyt esimerkkinä Nina Mari Tarinoiden syvyydet -blogista. Sieltä olen löytänyt monet hyvät kirjavinkit! Liputan myös BookTuben nimeen, sieltä saa aina tietoonsa trendit ja sellaisen määrän kirjavinkkejä, että oksat pois. BookTube on se paikka josta minä löydän eniten kirjoja luettavakseni.

Yksi ongelma englanniksi lukemisessa on kirjojen saatavuus Suomesta. Suomalaisessa kirjakaupassa ja Akateemisessa kirjakaupassa on ihan kelpo valikoimat, mutta ei sieltäkään kaikkea löydy. Netistä tilaaminen on helppo vaihtoehto, mutta esimerkiksi juuri Akateemisen kautta voi tilata kirjoja myös myymälästä noudettaviksi. Kirjastoistakin luettavaa löytyy, valikoima tietenkin vaihtelee kirjaston koosta riippuen. Jos kirjaa ei kirjastosta löydy, hankintahedotusta kannattaa koettaa, Tampereen kaupunginkirjasto ainakin on toteuttanut monet ehdotukseni ja saattanut kirjoja luettavakseni.

Tässä joitakin mietteitäni englanniksi lukemisesta. Jos jokin jäi vielä askarruttamaan tai olen totaalisesti unohtanut jonkin tärkeän seikan niin jätä toki kommenttia! Loppuun vielä varoittava kuva siitä, mitä BookTube-addiktio saattaa aiheuttaa... nimittäin kirjojen ostelua. Kyseessä siis kaikki hyllystäni löytyvät englanninkieliset kirjat.

Voin sanoa, että päivän liikuntasuoritus tuli tämän
 kasan siirtelystä hyllystä pois ja takaisin.

41 kommenttia:

  1. Englanniksi lukeminen on tosi avartavaa ja tykkään siitä kyllä tosi paljon! Minä aloitin ehkä kutosluokkalaisena parilla Roald Dahlin kirjalla, ne olivat kyllä hyviä siihen aloittamiseen, kun kieli ja sanasto ovat niissä aika helppoa. Minulle lukeminen oli aluksi tosi vaikeaa, mutta nyt olen oppinut siihen hyvin ja se on muuttunut paljon helpommaksi. Omistan muutaman englanninkielisen kirjan, mutta suurimman osan lainaan amerikkalaistaustaiselta kaveriltani.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mäkin haluan amerikkalaistaustaisen kaverin jolta voin lainata kirjoja :D Ihana kuulla, että enkuksi lukeminen on lähtenyt sujumaan! :)

      Poista
  2. Minäkn luen joskus englanniksi, ja pääsyynä tuo, ettei kirjaa ole (vielä) suomennettu. Tietenkin kieltäkin ja sanoja on kiva oppia :) Sanakirjaa käytän aika harvoin, mutta joskus intoudun kirjoittamaan suomennoksia ylös. Ensimmäinen kokonaan lukemani englanniksi oli varmaan Rick Riordanin Mark of Athena kutosluokan jälkeen, mutta jo yhden englannin opiskeluvuoden jälkeen yritin Son of Neptunea! Oli ehkä vähän haastava.

    Myös tv-sarjoista olen oppinut hirveästi englantia, koska olen kuunnellut ja kirjoittanut lempihenkilöideni repliikkejä ylös. Esim. rikossarjoista on tullut opittua sanastoa, kuten itsemurha, tapaus, kuulustelu, syytön... :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. TV-sarjat ja leffat ovat kyllä myös mahtavia kielenoppimisen kannalta! Olen joskus katsonut jonkun leffan ilman tekstityksiäkin ja yllätyin siitä, kuinka tajusin melkeinpä kaiken. Youtube-videot lasken vielä tähän samaan kastiin, BookTube-videoita katsellessa kertyy kirjasanasto kuin itsestään...

      Sinulla ainakin intoa on riittänyt enkuksi lukemiseen ;) Ihailtavaa paneutumista tuo suomennosten kirjoittaminen!

      Poista
  3. Itselläni meni jonkin aikaa, että ylipäätään uskaltauduin ottamaan englannin kielisen kirjan luettavakseni, mutta aika nopeasti sen askeleen ottamisen jälkeen siitä tuli ihan arkipäivää. Minä voisin suositella Wonder kirjaa ensimmäiseksi englannin kielen kirjaksi sillä ainakin itse pidin sitä helppolukuisena ja ymmärsin (tai olin ainakin ymmärtävinäni) ihan kaiken siitä. Kiva, että jaksoit tehdä tästä aiheesta ihan oman postauksen :).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva että tykkäsit! :) Minäkin olen viimeaikoina tajunnut juuri tuon enkuksi lukemisen arkipäiväistymisen, enää se ei ole enää mikään juttu kummalla kielellä lukee. Wonder on kyllä varmaan hyvä valinta ekaksi kirjaksi. (Ja ihana muutenkin ♥)

      Poista
  4. Hieno postaus! Minäkin saan kommentteja, joissa kerrotaan kirjan kiinnostavan, mutta englannin epäilyttävän. Sitä yrittää kyllä kannustaa vain lukemaan, sillä kielitaito paranee sitä käyttäessä aina sanaston laajentuessa ja sen tekstin luonteen tullessa selkeämmäksi.

    Minä taisin aloittaa englanniksi lukemisen kasiluokalla Meyerin Eclipsellä ja siirryin sitten L.J. Smithin kirjoihin. Parin ensimmäisen kirjan ajan minulla oli sanakirja vieressä, mutta hermot meni siihen jatkuvaan selaamiseen ja lopulta jätin sanakirjan pois. Lukiossa kirjat alkoivat muuttua pääsääntöisesti englanninkielisiksi löydettyäni YA-kirjat, joita ei edelleenkään mielestäni riittävästi käännetä. Valikoima on englanniksi vain niin paljon laajempi ja monipuoliseksi. Nykyään kieli ei tuota mitään ongelmia, mutta sitä vastoin epäröin enemmän suomeksi lukemista käännösten laadun valitettavan huonontumisen vuoksi. Veikkaan hyllyni noin 300 kirjasta about 200 olevan englanninkielisiä :D

    Tärkein englanniksi lukemisessa on vain rohkeus aloittaa ja jatkaa, vaikka alku tuottaisi vaikeuksia. Kuten sanoit, jokaista sanaa ei kannata yrittää kääntää, vaan tärkeämpää on ymmärtää asiayhteys, tilanne ja kokonaisuus. Lukemalla oppii ja kyllä se kielitaito siitä kehittyy, kunhan jaksaa jatkaa yrittämistä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! :) Täyttä asiaa puhut, sisulla selviää pitkälle ja kehityksen huomasin ainakin minä jo parin kirjan jälkeen.

      Jotenkin ei yllättänyt tuo kirjahyllysi englanninkielisten kirjojen määrä... Minulla taitaa olla vielä 2/3 suomeksi.

      Poista
  5. Joo, ei se vaikeaa ollut, sitten kun lopetti valittamisen ja otti itseään niskasta kiinni. ;)

    Eka enkkukirja oli Riordanin Last Olympian silloin joskus... Kaksitoistavuotiaana? Kolmetoista? En tajunnut mitään. Seuraavana Paolinin Inheritance seiskaluokkalaisena. Ainut motivaattori veto, jonka löin kaverin kanssa. Voitin. :D Mutta joo lukukokemus ei ollut ihan paras mahdollinen.

    Mutta nyt nämä ihmisen ikäisenä luetut enkkukirjat ovat ihania. Tekstin rytmi on vähän eri kuin suomeksi ja joskus vaan tulee fiilis lukee englanniksi ihan vaan koska lukea englanniksi.

    Mie en käytä sanakirjoja. Jos ihan välttämättä pitää tietää jokin sana, kysyn kaverilta. Tulee nopeampi vastaus, eikä niin varmasti eksy sanakirja.org:sta muualle nettiin. ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hah :D Muistan kun vielä vuosi sitten kommentoit melkein jokaisen enkuksi lukemani kirjan bloggaukseen, että voisin mutta englanti. Kiva jos on kanta muuttunut ;)

      Ennen älypuhelinaikoja käytin aina paperisanakirjoja, nykyään sanakirja.org on täälläkin käytössä. Mulla se on sovelluksena, joten nettiin eksymisen vaara ei ole ihan niin suuri. ;) Enkuksi lukemisessa tosiaan on se oma juttunsa.

      Poista
  6. Minä en ole englanniksi paljoa lukenut lähinnä sen takia, että turhaudun aivan liian helposti. Ensimmäinen englanniksi lukema kirja taitaa olla ensimmäinen Harry Potter. Sen muistaa ulkomuististakin niin hyvin, ettei suurempia ongelmia syntynyt. Arviolta vajaa vuosi sitten, eli vitosen lopussa ehkäpä. Toista en saanut ikinä loppuun ja se katosi mystisesti (se taitaa vieläkin olla hukassa). Sitten kolme viimeistä Twilightia luin ja taisin saada ainakin kaksi viimeistä loppuun. Ensimmäistä en ole kirjastosta löytänyt. Haadeksen taloa aloitin (en ehtinyt lukea loppuun, joku varasi) ja Artemis Fowlia yritin aloittaa (niin monimutkainen välillä suomeksikin, että en päässyt muutamaa sivua pidemmälle). Nyt vain varausjono estää varaamasta Olympoksen verta ja se yrittää vetää huomiota englanniksi omasta kirjahyllystä...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minäkin olen joskus koettanut lukea ekaa Potteria enkuksi ja lukeminen on tyssänyt juuri siihen, että muistin kaiken ulkomuistista :D Ei riittänyt kärsivällisyys kun ei ollut kunnon syytä lukea englanniksi. Artemis Fowlit olen lukenut vain suomeksi, joten en kielestä osaa sanoa, mutta Colferin kirjoitustyyli on vähän kikkaileva. Toivottavasti saat Olympoksen veren pian käsiisi, kielellä millä hyvänsä ;)

      Poista
  7. Tosi hyvä postaus Kirjaneito! Kiitos! Oikeasti, juuri tällaista pientä kannustusta olenkin kaivannut :)

    Olen tosiaan lukenut elämäni aikana tasan kaksi kirjaa englanniksi (molemmat tässä vuoden sisällä) ja olen viime aikoina pohdiskellutkin, että minkä kirjan seuraavaksi lukisin englanniksi.. Koska en ole vielä kovin hyvä englanniksi lukemisessa, niin sitä on tullut lykättyä ja onhan suomenkielisiä aina mukavampi lukea, koska se on nopeampaa. Mutta eihän se kielitaito tosiaan siitä parane! Sitkeästi vain harjoittelemaan. Eikä romaanien lukeminen ole onneksi niin vakavaa, että haittaisi jos vitsit tai joku lause menee ohi..
    Minulla on tällä hetkellä lainassa Cinder, johon huomasin aamulla olevan varauksiakin, joten ehkäpä aloitan sen seuraavaksi :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi ihana kuulla, että tästä oli iloa! :)

      Hyvä pointti tuo, ettei romaanien lukeminen niin vakavaa ole. Jos jotain menee ohi, niin sitten vain menee, turha jäädä murehtimaan. Lukemisessa kehittyy, omalla kohdallani helpottui huomattavasti juuri parin kolmen kirjan jälkeen.

      Cinder on mahtava! Suosittelen lämpimästi :) (Äläkä pelästy tekniikkatermien määrää, minulla ainakin meni puolet toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos.)

      Poista
  8. Tämä oli kyllä loistava postaus, jonka jaoin myös blogini FB-sivulle. Tekstisi on yhtä aikaa sekä omakohtainen, mutta myös kannustava. Olisipa tämä vertaistuki ollut käytössäni jo viime vuonna...

    Luin siis ensimmäistä kertaa kirjan englanniksi vasta viime kesänä (ikää *köh* 27 tuolloin). Toki lukiossa ja joillakin kursseilla myös yliopistossa olen joutunut lukemaan englanniksi, mutta yleensä kyseessä on ollut pakko, eikä niinkään oma halu ja usein nuo kirjat jäivätkin kesken.

    Minun englantini on aina ollut 7-8 tasoa, mutta jopa tällaisella kielipäällä pärjää ihan hyvin. Tosin uskon ymmärrykseni kasvaneen, kun ryhdyin seuraamaan elokuvia sekä tv-sarjoja alkuperäiseen ilmestymistahtiinsa, enkä voinut turvautua yksinkertaistettuun tekstitykseen. Nykyään, jos jossain näkeekin englantia puhuvien ihmisten puhetta tekstitettynä, yritän olla katsomatta sitä, sillä minua ärsyttää, kuinka suppeasti tietoa ruutukäännökseen mahtuu.

    Ensimmäisenä kokonaan alusta loppuun lukemani kirja oli Kass Morganin The 100, josta on tehty myös samanniminen tv-sarja (suomeksi tönkkö "Eloonjääneet"). Siskontyttöni 12v päätti myös ryhtyä lukemaan englanniksi esimerkistäni. Nyt olen lukenut jo kuusi kirjaa englanniksi, lukupinossa odottaa vielä lisäksi kolme kirjaa (Legend, Cinder ja Enclave). Näistä mitään ei ole vielä suomennettu, mikä on vähän jännää, sillä niitä luetaan jo valmiiksi paljon Suomessa. No, itseasiassa Fallen on tulossa nyt keväällä suomeksikin.

    Morganin kanssa tein sen virheen, että yritin suomentaa joka ikisen vaikean sanan, Fallenin kanssa kysyin vain muutamasta oikeasti haastavasta sanasta mieheltäni, joka käytännössä puhuu englantia toisena äidinkielenään harrastustensa johdosta, mutta edes hän ei tiennyt kaikkia kysymiäni.

    En usko aivan heti - jos koskaan - lukevani englanniksi muuta kuin nuortenkirjoja. Jokin klassikko voisi olla aika haastava, etenkin jos kieli on hyvinkin vanhaa. Minulla on ollut yksi kirja, Richard Mathesonin I'm Legend, lainassa yhdeltä tutultani jo viisi vuotta. Aloitin lukemisen joskus tuoreeltaan, mutta kun en päässyt tuolloin kielikynnyksen ylitse, niin teos jäi kesken. Ehkä nyt kun olen paremmin kielellisesti varusteltu, luen teoksen loppuun ja voin viiemin palauttaakin sen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos paljon, kiva kuulla että pidit! :)

      Tekstitykset tosiaan tuppaavat olemaan aika typistettyjä. Itsekin kuuntelen nykyään ensisijaisesti mitä puhutaan ja vertailen sitä tekstityksiin ennenmmin kuin menen sokeasti niiden pohjalta. Joskus tietysti katson ilmankin (ja YouTube-videot totta kai aina niin).

      Legendin ja Cinderin suomentamattomuus on minustakin aika hassu juttu, etenkin viimeisen suomennosta toivoisin, niin loistava kirja kyseessä.

      Nuortenkirjoissa minäkin olen pysynyt, pari klassikkoa taidan enkuksi omistaa, mutten ole vielä ehtinyt lukea. :)

      Poista
  9. Mahdottoman hyvä postaus, kiitos! Ensimmäinen kirja jonka luin englanniksi oli viimeinen Harry Potter, kun en enää jaksanut odottaa suomennosta. Se taisi olla joskus ysiluokalla ja kun sain kirjan luetua loppuun, fiilis oli ihan huikea. Sen jälkeen kehitys on ollut siihen suuntaan, että luen enemmän kirjoja englanniksi kuin suomeksi. Vieraalla kielellä lukeminen helpottuu kun vaan jaksaa lukea. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! :) Totta turiset, harjoituksesta ja tottumuksesta on paljon kiinni. Minä aloin lukea Pottereita vasta kun kaikki suomennokset olivat ilmestyneet (enkä kyllä sellaisena ala-astenappulana olisi alkuperäisteoksista mitään ymmärtänytkään), mutta nykyään olisin varmaan tehnyt niin kuin sinäkin.

      Poista
  10. Hyvä teksti! Jaan monet näistä ajatuksista :) Kuinka monia kymmeniä tai satoja kirjoja jäisikään lukematta, jos en olisi ryhtynyt lukemaan englanniksi! Sydäntä särkee pelkästä ajatuksesta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jep, monta lempikirjaa olisi jäänyt löytämättä! Kiva kuulla, että tykkäsit. :)

      Poista
  11. Hyvä postaus!

    Luen kans paljon englanniksi, kirjahyllyni teoksista puolet ovat englanniksi. Juurikin tuo, ettei vain malttaisi odottaa suomennosta, kun niistä ei varmaan edes huudella missään, että "hei kustannusyhtiö X julkaisee tämän suomeksi tulevaisuudessa"?

    Ainakin fantasiaa on englanniksi joskus hankalaa lukea. Harry Potterin tupien nimet ovat hyvä esimerkki, kun englanniksi nimet eivät aiheuta minkäänlaista mielikuvaa ja pitää siis turvautua vain muistiin, että mikä tupa oli mikäkin. Suomeksi nimissä on jokin vihje tuvan luonteesta. Divergentin kasteissa on sama juttu.

    Englanniksi lukeminen on myös melko raskasta aivoille, kun täytyy prosessoida sekä juonen seuraamista että kielen käännöstä. Haluaisin niin kovasti jo aloittaa Robert Jackson Bennettin City of Stairsia, mutta kun se on niin raskas juoneltaan ja hankala kieleltään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos!

      Jonkin verran osviittaa tulevista julkaisuista saa toki kustantajien katalogeista, mutta kauhean pitkälle tulevaisuuteen niissä ei mennä. Usein sitä sitten päätyy lukemaan alkukielellä.

      Pottereiden nimet ovat kyllä hyvä esimerkki! Onneksi meillä suomalaisilla on loistava käännös tästä kirjasarjasta. :) Divergentin taas luin englanniksi ja kun katsoin sanakirjasta factioneiden nimien käännökset, niin tajusin aika mukavasti mistä on kyse. Mielestäni suomennetut nimet ovat vähän kököt :D

      Poista
  12. Nyt on kyllä 1,5 vuoden anonyyminä lukemisen jälkeen pakko kommentoida, eli onnittelut siitä :D Oon ite lukenu englanniksi 9 vuotiaasta, koska ostin ekan kirjan 2009 yhdestä Lontoon Waterstone'ssista, koska ei sieltä kerta kaikkiaan voinu lähteä ostamatta mitään :P Edellä mainittu eka kirja on vieläkin puoliksi lukematta, mutta tällä hetkellä puolet omasta kirjahyllystä on englanniksi. Syitä englanniksi lukuun: 1) Kuten itsekkin mainitsit, ei jaksa oottaa suomennosta tai sitä ei ole tulossa. Varsinkin nuortenkirjoja suomennetaan harmittavan vähän :( 2) Pienellä paikkakunnalla asuminen on siitä huono, että yleensä menee niin päin että ite lahjotan englanniksi kirjoja kirjastoon, koska meillä on niitä niin vähän sekä nuorten että aikuisten hyllyissä. 3) BookTube on ihan kamala :D Haluaa lukea kaikki kirjat mitä siellä hypetetään ja ainoa vaihtoehto on ostaa ite joten lompakko itkee tyhjyyttään. 4) Totta kai englanniksi lukemisesta on paljon apua koulussa, sanavarsto laajenee joka kerta kun lukee uuden kirjan ihan huomaamattakin. Se vaan huono puoli että kerran ymmärtää englanniksi ni suomennos onki sitte vähän kinkkisempi juttu ku unohtuu sanat XP 5) En tiiä kyllä onko tässä mitään perää, mutta tuntuu että osa suomennoksista on nykyään aika tönkköjä ja sanasta sanaan suomennettuja. Totta kai jos jollakin kirjalla on kiire ilmestyä vaikkapa ennen elokuvaa, ni suomennos kärsii, mutta itelle kun kirjan kieli on suuri osa lukukokemusta ni tuntuu että jos ois vähän vielä hienosäädetty ni ois ite tarina päässy paremmin esille. Tässä oli nyt omat mielipiteet asiasta, mutta ihana bloggaus, oli mukava kuulla sunkin syyt englanniksi lukemiseen :)
    Entwined_heart

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se sitte tietenki unohtu mainita että englanniksi kirjat ovat onneksi paljon halvempia :P
      Entwined_heart

      Poista
    2. Hah, hauska kuulla, että sain sinutkin näyttäytymään :D Tervetuloa!

      Halpuus on muuten hyvä syy! Suurin osa ostamistani kirjoista on nykyään englanniksi, koska suomennoksia en kauheasti raaski muina kuin pokkareina ostella.

      Suomennokset tuntuvat minustakin usein vähän kököltä. Riippuu toki täysin suomennoksesta ja usein se jos on lukenut kirjan alun perin englanniksi kökköyttää vielä entisestään. Kökkö kieli todellakin tekee kirjasta paljon huonomman eikä lukukokemus ole yhtä antoisa.

      Ihana myös kulla, että lahjoitat kirjoja kirjastoon! Kyllä muut lukijat kiittävät. :)

      Poista
  13. Kiva postaus :)

    Minä luen todella vähän englanniksi - viime vuonna yhden kirjan, koska sitä ei saanut suomeksi. Pitäisi kyllä ja ajattelinkin, että nyt kun koulukiireet helpottavat, aion lainata pikkusiskolta nuortenkirjoja luettavakseni englanniksi. (Tosin katselen tällä hetkellä Gilmoren tyttöjä enkkusubeilla ja sekin on tosi opettavaista jo!)

    Mutta mitä piti sanomani on se, että pikkusiskoni lukee englanniksi ja tilailee paljon esimerkiksi Adlibrikseltä kirjoja :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos!

      Siskon hylly on kyllä hyvä paikka ryöstellä kirjoja - harmi vaan, että olen kolmen hengen sisarussarjastani se jolla on isoin kirjahylly, joten usein menee toisin päin tuo lainaaminen :D TV-sarjojen ja elokuvien katselu on tosiaan myös mainio tapa oppia kieltä.

      Poista
  14. Aina ennen ihmettelin, että kuinka se Kirjis pystyy lukemaan mitään enkuksi... Mutta nyt kun olen kokenut enkuksi lukija (yksi kirja, eikä siihen mennytkään kuin 3kk), musta tuntuu, että ehkä mä pystyn muuhunkin. Anna oli kuitenkin vähän vaikeaa kieltä, mutta koska tarina oli tuttu, niin se oli sitten kohtuu helppo. Nyt hyllystä löytyy eka Potter ja juurinkin tuo Clockwork angel. Että kyllä tämä tästä.

    Ja joo, leffojen ja tv-sarjojen katsominen on ihan huippua!

    (Tulipas taas vaihteeksi sekava kommentti)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä sä Cele pystyt! Clockwork Angel, Clockwork Angel... ;) TV-sarjoista ei varmaan tarvitse kauheasti sanoa mitä tällä hetkellä suosittelen, etköhän ole saanut siitä jo pienen yliannostuksen :D

      Poista
  15. Seuraatko erityisesti joitain tiettyjä booktubettajia? :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pitkä lista lemppareita... :D

      Ariel Bisset, JesseTheReader, Katytastic, LittleBookOwl, padfootandprongs07, PeruseProject ja PolandbananasBOOKS ja booksandquills näin muutaman ehdottoman lempparin mainitakseni.

      Poista
    2. Satutko tietämään booktubettajaa, joka lukee kauhu-genreä?

      Poista
    3. Nyt pistit pahan... Eipä tule erityisesti ketään mieleen, itse kun en niin kyseisestä genrestä välitä.

      Poista
  16. Olipa hyvä postaus! :)

    Viime aikoina olen lukenut enemmän englanniksi mitä ennen, lähinnä siitä syystä että omistan paljon englannin kielisiä e-sarjakuvia. Itse kirjoja luen aika harvoin englanniksi, lähinnä koska en omista kuin suomennoksia ja niitä on helpompi saada kirjastostakin. Jaksan myös yleensä odottaa (mahdollista) suomennosta, sillä tbr-listani on niin pitkä, että kyllä sieltä korvaavaa luettavaa löytyy odotuksen ajaksi. En kuitenkaan koe englanniksi lukemista mitenkään ongelmallisena itselle, katson paljon elokuvia ja tv-sarjoja enkkusubeilla, seuraan BookTubea ja englanti on aina ollut suhteellisen helppoa minulle. Sitä vaan kuulee joka paikassa niin paljon ettei siltä voi välttyä. Minä myös tykkään lukea englanniksi, jotkut asiat vain ovat paljon luonnollisemman kuuloisia englanniksi kirjoitettuna/luettuna, kuin suomeksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! :)

      Englanti on tosiaan siitä kiva kieli, että sitä kuulee koko ajan vähän kaikkialla. Ei pääse unohtumaan samalla lailla kuin esimerkiksi ruotsi. Trb-lista on minullakin megalomaanisen pitkä, mutta jotkut kirjat ovat sellaisia että ne on pakko lukea HETI kun mahdollista. :D

      Poista
  17. Ihana ja todella innostava sekä kannustava postaus, kiitos! Blogisi kautta löytyy paljon mielenkiintoisia englanninkielisiä tuotoksia lukulistoille ja tässä tapauksessa minäkin mainostaisin tätä blogia Nina Marin blogin rinnalla. Englanniksi lukeminen on tosi virkistävää, minun pitäisi vain tarttua niihin hieman useammin. On totista totta, ettei Suomen kirjakaupoista tai kirjastoista löydy ihan kaikkea. Välillä tuntuu ettei juuri niitä, joita itse kaipaa niinä hetkinä :D

    Yöpöydällä, kirjahyllyssä ja lukulistalla odottaakin muutama englanninkielinen kirja ja himoitsen jo niitä hyvin paljon!

    P.S. huomasin blogisi uuden ulkoasun, kiva! =)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos paljon, minäkin tykkään uudesta ulkoasusta :) Usein tosiaan tuntuu, että juuri se kirja jonka haluaisi lukea on täysin kiven alla... Toivottavasti pääset pian käsiksi yöpöydällä odottaviin kirjoihin! :)

      Poista
  18. Kiitos tästä! :) Minun ensimmäiseni (siis loppuun saatu) taisi olla Maggie Stiefvaterin Lament. Ei se englanniksi lukeminen ole niin vaikeaa miltä tuntuu. Varsinkin jos lukee yhtäjaksoisesti pidemmän aikaa, aivot menevät "enkkumoodille" :D Minulla on lukemisen aikana tapana miettiä, miten kääntäisin jonkin tietyn lauseen. Haaveilen englanninkielisen kirjan suomentamisesta ;)

    Olen tekemässä uutta aluevaltausta: ensimmäinen ranskankielinen kirja on kesken. Sitä voitonriemua kun tajuaa, että "hei mähän tajuan mitä tässä lukee!" ;) sitten seuraava kirja kroatiaksi x) (sanakirjan kanssa tietty :D)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos itsellesi! :) "Enkkumoodi" on muuten hyvä pointti, kun saa sen vaihteen päälle niin lukeminen sujuu todella tuskattomasti. Onnea kääntäjän uralle ;)

      Mahtavaa kuulla, että luet myös ranskaksi! Minulla ovat muut kielet vielä valloittamatta, mutta kesällä ajattelin lukea jotakin ruotsiksi...

      Poista
  19. Mielenkiintoinen postaus! Minä olen myös lukenut joitakin kirjoja enkuksi, jos en ole jaksanut odottaa suomennosta tai jos olen bongannut hyvän kirjan tai kirjasarjan, jota ei ole suomennettu. Ikinä en pidä sanakirjaa lähellä, vaan yritän ymmärtää oudot sanat asiayhteydestä ja niin on yleensä käynytkin. En ole ollut mikään kympin oppilas koulussa, vaan yläasteella taisin olla seiskan oppilas ja lukiossa kirjoitin C:n, mutta ei minulla ole ollut lukemisen kanssa pahempia ongelmia. Olen myös katsonut paljon sarjoja ilman suomitekstejä niin, että olen laittanut englanninkieliset tekstit kuullun tueksi, ja se on myös kehittänyt kielitaitoani paljon. Hitaampaahan enkuksi lukeminen on, niin kuin kirjoititkin, ja myös vaatii enemmän aivotyötä. Niinpä kovin väsyneenä ja kipeänä luen mieluummin suomeksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! :) Asiayhteydestä päätteleminen on varmasti paras tapa oppia kieltä, itsekin menen yleensä sillä linjalla mutta joskus tykkään huviksenikin opetella jokusen sanan sieltä täältä. Sarjojen ja leffojen katselu ilman suomitekstejä on myös mitä mainioin tapa, varsinkin kun tekstitykset tuppaavat usein olemaan vähän vajaat.

      Poista

Kirjaneito kiittää kommentista! ;)