maanantai 23. maaliskuuta 2015

Kaari Utrio - Viipurin kaunotar

Suositun kirjailijattaren varhaistuotannon helmi!

Elina Folkentytär Tavast on ylhäistä ja huomattavaa sukua, ainakin jos hänen isänsä kerskailuihin on luottamista. Viipurin pamauksen kohtalokkaina päivinä perheen maine ja omaisuus kuitenkin hajoavat taivaan tuuliin. Elina joutuu rutiköyhänä kiertämään isänsä kanssa Suomen keskiaikaisesta kaupungista toiseen armopalaa etsien ruton ja nälän kauheudet kintereillään. Keskellä syvintä toivottomuutta Elina kohtaa ihmisen, jonka sukuperä on yhtä hämärä kuin hänen omansa, mutta voimavarat ja mahdollisuudet monin verroin suuremmat. Syntyy kuutamonvaalean Elina Tavastin ja korskean punapartaisen Henrik Bastardin myrskyinen rakkaustarina.


Kirja-arvostelujen viivästyminen tuntuu olevan parin viime kuukauden uusi trendi täällä blogin puolella... Kaihoisana ajattelen niitä aikoja, jolloin minulla oli tapana heti lukemisen jälkeen istua alas ja naputella ainakin jonkinlainen raakaversio bloggauksesta. Toista se on nykyään. Monen kirjan kanssa joutuu muistelemaan mitä oikein tapahtuikaan ja hyvä ettei Wikipedian syövereistä etsimään jonkin hahmon nimeä. No, parempi myöhään kuin ei milloinkaan, eikä Viipurin kaunottaren lukemisesta nyt ihan kauheasti aikaa vielä ole.

Sain kirjan synttärilahjaksi isovanhemmiltani parisen viikkoa sitten. Utrio on nimenä tuttu kirjailija, mutten ollut vielä aikaisemmin tutustunut hänen tuotantoonsa, vaikka meillä kotona jokunen hänen teoksensa hyllyssä taitaa ollakin. Pidän kuitenkin historiallisista romaaneista paljon (sekä historiasta noin yleensäkin) ja takakannen perusteella Viipurin kaunotar vaikutti tarinankin perusteella olevan niin viihdyttävä, etten kauaa malttanut lukemista odotella.

Eikä Viipurin kaunotar muodostunut minkäänlaiseksi pettymykseksi, vaan päinvastoin nautin kirjan lukemisesta tavattomasti. Aloitin kirjan toissa viikon perjantai-iltana ennen nukkumaanmenoa ja luin loppuun lauantaiaamuna. Kun kirja kerran alkoi viedä mukanaan, se oli sitten menoa.

Kirjan päähenkilö on Elina Tavastintytär, omaisuutensa menettäneen porvarin kaunis tytär. Elina mielletään vähän hupsuksi Viipurin pamauksen aikana sattuneen tapauksen jälkeen ja kun perheen rahavaratkin ovat olemattomat, on kauneudesta huolimatta aviomiehen löytäminen vaikeaa.

Elina oli mielenkiintoinen päähenkilö. Alussa ärsyynnyin hänen saamattomuuteensa ja arkuuteensa toistuvasti, mutta mitä pidemmälle kirjassa mennään, sitä ihastuttavampi hahmo hänestä tulee. Elina on luonteeltaan varsin sävyisä, etenkin kirjan alkupuolella, mutta kyllä hänestä luonnettakin alkaa löytyä kun vähän aikaa odotellaan. Hänestä kuoriutuu lopulta ihanan omapäinen sankaritar, joka puolustaa oikeuksiaan, joita ei keskiajalla naisella paljoakaan ollut. Kirja onkin paitsi Elinan ja Henrikin rakkaustarina, myös Elinan kasvutarina.

Henrik Punaparta taas on varsin stereotypinen historiallisen romaanin mieshahmo, sankaritarta vanhempi, suurikokoinen, maailmaa nähnyt, urhea ja melkoinen naissankari. Kovan kuoren alta löytyy kuitenkin pehmoinen nallekarhu, joka kuvankauniin sankarittaren on vain kesytettävä.

Perinteinen konsepti toimii tässäkin kirjassa. Minä en pane pahakseni romanssivetoisia kirjoja ja Viipurin kaunotar oli mainiota luettavaa juuri sellaisenaan. Mitään kovinkaan syvällistä ei kannata odottaa löytävänsä, mutta miksi oikeastaan tarvitsisikaan. Lisäksi Elinan ja Henrikin dialogi on paikoitellen todella hupaisaa luettavaa, heidän ikimuistoisesta ensitapaamisestaan puhumattakaan.

Pidin paljon myös kirjan historiallisesta asetelmasta. Kaari Utriohan on kaunokirjallisen tuotantonsa ohella julkaissut useita tietokirjoja ja tietää siis tasan tarkkaan mistä puhuu ja historialliset faktat ovat kohdallaan. Nautinkin paljon pienistä yksityiskohdista ja muistelin innolla hissan vitoskurssilla oppimiani asioita. (Kyseinen kurssi käsitteli siis Suomen historiaa esihistoriasta Ruotsin vallan aikaan.) Jotakin oli päässyt unohtumaan, mutta mukavasti vähäisetkin taustatiedot toivat kirjaan lisää syvyyttä.

Kaiken kaikkiaan Viipurin kaunotar oli kerrassan mainio lukukokemus ja aion ehdottomasti tutustua muuhunkin Kaari Utrion tuotantoon. Sanokaa toki jos teillä on jotain suosikkeja hänen kirjoistaan, sillä niitä kun on paljon ja valinnanvaikeus iskee helposti.

Arvosana: ♣♣♣♣

Teos: Viipurin kaunotar
Kirjailija: Kaari Utrio
Kustantaja: Tammi / Bon-pokkarit
Julkaisuvuosi: 2015 (ensimmäinen painos 1973)
Sivuja: 332
Luettavaksi: omasta hyllystä

P.S Kuten huomaatte, blogin ulkoasu on kokenut eilen muutoksen. Tänään olen vielä fiksaillut jotain juttuja, mutta jos huomaatte jotain outoa niin sanokaa toki niin teen parhaani korjatakseni asian.

3 kommenttia:

  1. Yhdyn totaalisesti mielipiteeseesi Viipurin kaunottaresta! :)

    VastaaPoista
  2. Viipurin kaunottaren lisäksi omiin Utrio-suosikkeihini kuuluu Vendela ja Haukka, minun rakkaani. Nämä kaksi jälkimmäistä ovat keskenään aika samantyylisiä, toimintaa riittää, kuin myös romantiikkaa ja juonenkäänteitä, unohtamatta loistavia henkilökuvauksia.

    VastaaPoista

Kirjaneito kiittää kommentista! ;)