lauantai 16. toukokuuta 2015

Anneli Kanto - Pyöveli

Pyöveli on rehevä ja groteski romaani kolmesta miehestä, jotka päättävät pohjalaisten elämästä ja kuolemasta. Pyövelin poika Johann oppii maailman lain: pyövelinpojista tulee pyöveleitä ja papinpojista pappeja. Kihlakunnantuomari Wisander opettaa Johannille, että pyöveli on välttämätön kruunun virkamies ja järjestäytyneen yhteiskunnan tärkeä ylläpitäjä. Johann taistelee kohtaloaan vastaan, mutta perinne on vahvempi. Hänet lähetetään kisälliksi Lyypekkiin, missä hän pääsee pyövelien ammattikuntaan ja kuulee, että mestarismiehiä arvosti jo Martin Luther. Kun Johann palaa Vaasaan, kaupunkiin saapuu myös salaperäinen matkalainen, joka esittäytyy apteekkari Eggertsiksi ja kertoo tulleensa kaukaa Nevanlinnasta. Ryövärit ovat kuitenkin vieneet apteekkarin rahat ja todistukset.

Pyöveli, apteekkari ja tuomari päätyvät vähitellen omalaatuiseen riippuvuussuhteeseen keskenään. Kun Pohjanmaan noitavainot alkavat, murtuvat käsitykset laillisuudesta ja rangaistavuudesta. Noitien ajojahti muuttaa kaikkien kolmen elämän peruuttamattomasti.


Anneli Kanton (vai Kannon, nyt joku auttakaa) Pyöveli on uutuuskirja, joka päätyi lukulistalleni vähän tavallisesta poikkeavaa kautta. Tapasin kirjastossa parhaan ystäväni äitiä, joka on myös lukevia ihmisiä ja hän suositteli minulle juuri lukemaansa Pyöveliä. Kirja oli kuulemma valvottanut aamuyön tunneille saakka ja historiallisen aiheensa perusteella kiinnosti minua muutenkin. Lopullinen myyntipuhe oli kuitenkin se, kun äiti sanoi suositelleensa kirjaa ystävällenikin, mutta tämä oli kieltäytynyt lukemasta nimen vuoksi, Pyöveli kun kuulosti kuulemma niin kamalalta. Tämän jälkeen äiti oli heti tullut ajatelleeksi minua. En tiedä mitä tapaus kertoo lukutottumuksistani ja antamastani vaikutelmasta, mutta pistin kirjan lukulistalle ja varasin kirjastosta. Varauksen saavuttua minun piti tarttua kirjaan pikimmiten, sillä uutuuskirjana siinä oli varauksia eikä aloittamiseen voinut siis käyttää sitä kolmea kuukautta.

Pyöveli sijoittuu 1600-luvun Ruotsin vallan aikaiseen Suomeen. (Tätä ei erikseen missään mainita, mutta minä tein omat päätelmäni mainitun Axel Oxenstiernan ja noitavainojen historiallisen ajankohdan perusteella.) Kirjassa seurataan kolmen miehen, pyövelin, tuomarin ja apteekkarin vaiheita. Pyövelin poika Johann taistelee perintöammattiaan vastaan, apteekkari Eggerts on lähtöisin pohjalta mutta kiipeää sääty-yhteiskunnan portaita keinotellen ja tuomari Wisander kamppailee oman elämänsä ja ammattinsa asettamien haasteiden kanssa. Lopulta kolme elämää kietoutuvat peruuttamattomasti yhteen.

Pyöveli on vahva ja mieleenpainuva teos. Itse en ollut täysin huumaantunut ja kirja jäi ehkä hiukan etäiseksi, mutta kyseessä on kuitenkin ehdottomasti lukemisen arvoinen teos, jota suosittelen lämpimästi historiasta kiinnostuneille.

Aihe on kirjassa rankka. Pyöveli kuvaa suurvalta-ajan sääty-yhteiskuntaa ja yksilölle usein julmaa yhteisöä, joka ei anna vaihtoehtoja. Esiin nousee myös naisen asema ja se, kuinka pienestä kipinästä saattaa syttyä roihu, jonka sammuttaminen on mahdotonta. Kirja ei olekaan erityisen mukavaa luettavaa, vaan on kaikin puolin synkkä. Henkilöiden elämät lähtevät usein sellaisille poluille, jonne niiden ei toivoisi.

Historia on ehdoton lempiaineeni koulussa ja siksi nautinkin paljon kirjan historiallisesta miljööstä. Pyöveli on aikamatka 1600-luvun Suomeen ja kirjassa kuvataan paljon esimerkiksi ajan kidutus- ja teloitusmenetelmiä. Välillä inhon väreet juoksivat pitkin selkää, mutta samaan aikaan kyseiset osuudet olivat mielestäni tavattoman kiinnostavia. Myös naisen asemaa kuvataan kiinnostavasti ja täytyy sanoa, että nyt olen taas iloinen eläessäni 2000-luvulla.

Pidin ylipäänsä paljon siitä, että kirjassa kuvattiin realistisesti pyövelin elämää. Viihdekirjallisuudessa ja elokuvissa pyöveli on usein pahiksen kätyri ja sadistinen hullu, joka nauttii muiden ihmisten tappamisesta. Kanto nostaa esiin sen, että pyöveli oli ennen kaikkea oikeuden jakaja, jolla ei ollut paljon vaihtoehtoja. Myös pyöveli saattoi kärsiä omatunnontuskia ja kuitenkin ammatti oli kansan keskuudessa pelätty ja hyljeksitty. Pyöveliä katsottiin karsaasti, eikä välttämättä päästetty sisään esimerkiksi pubiin tai kirkkoon.

Henkilökohtaisesti kirja jäi minulle kuitenkin etäiseksi ja oli mielestäni ajoittain vähän tylsä. Voi olla, että minulla oli myös hieman turhan suuret odotukset, mutta minulle kirja ei ollut mitään tavanomaista lukukokemusta ihmeellisempää. Suosittelen kuitenkin lukemaan jos kiinnostaa, kirja on ehdottomasti sen arvoinen!

Arvosana: ♣♣♣

Teos: Pyöveli
Kirjailija: Anneli Kanto
Kustantaja: Gummerus
Julkaisuvuosi: 2015
Sivuja: 387
Luettavaksi: kirjastolaina
Haasteet: 2015 lukuhaaste, "A book published this year"

6 kommenttia:

  1. Historia on paras :) Kirja olisi muuten varmasti kiinnostava, mutta noi teloitus- ja kidutusvälineet. Muistan, kun lopetin Matkapassi-ohjelman katselun joskus, kun siinä kuvailtiin niitä :( Ei minun juttuni harmi vain.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Historia on kyllä ihanaa! :) Joo, jos ei teloitusmenetelmät kiinnosta, niin ehkä kannattaa jättää väliin.

      Poista
  2. Sinäpä tämän luit pikaiseen :D Harmi tosiaan että jäi etäiseksi, minä en tainnut kauheita odotuksia kirjalle asettaa, joten se pääsi positiivisesti yllättämään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, veikkaan minäkin, että lukukokemus olisi ollut parempi ilman suuria odotuksia. Kiva että sinä tykkäsit enemmän! :)

      Poista
  3. Kirjaa kummemmin kommentoimatta (ei kuulosta minun tyyliseltä), minun mielestä se on Kannon, koska etunimet Meri -> Merin ja sukunimet Luoti -> Luodin. Sukunimet ovat kyllä vaikeita...

    VastaaPoista

Kirjaneito kiittää kommentista! ;)