tiistai 5. toukokuuta 2015

Douglas Adams - Linnunradan käsikirja liftareille

Linnunrata, #1


Mustan huumorin ja verbaalisen huumorin sävyttämä kulttikirja

"Älä hätäile. Maapallo tuhotaan tänään."

Tämä raju fantasia- ja science fiction -parodia sai loistavan vastaanoton ilmestyessään ensimmäisen kerran vuonna 1979, ja pian Adamsin piti rakentaa idean ympärille kuunnelma- ja tv-sarjat ja kaksi lp-levyä. 

Suuri ilveily käynnistyy, kun Hyper-avaruuden suunnittelutoimiston edustaja ilmoittaa Maan asukkaille aikomuksesta rakentaa aurinkokunnan halki avaruuden pikatie. Edustaja puhuu rauhallisesti:

"Valitettavasti planeettanne on raivattava rakennustöiden tieltä. Toimitus kestää hieman alle kaksi minuuttia. Kiitos."

Eloon planeettamme possauksesta jää ainoastaan Arthur Dent, joka pääsee huimalle matkalle pitkin Linnunrataa. Linnunradan työntekijän Ford Prefectin kanssa Arthur tutustuu avaruuden hallintaan, maisemiin ja tapoihin. 

Linnunradan käsikirja liftareille on hauska ja omalaatuinen tarina, jota ei voi tosikoille suositella, heille voi vain tyynesti ilmoittaa: 

"Älä hätäile, kun vieraan planeetan topparoikka koputtaa ovellesi. Se tekee vain laillista työtään. Edessä saattaa olla pieni askel yhdelle ihmiselle, mutta kunnon rysäys ihmiskunnalle."

Douglas Adamsin Linnunradan käsikirja liftareille kuuluu jälleen kerran niihin kirjoihin, jotka minun on pitänyt lukea jo ikuisuuden ajan. Kirja löytyy listoiltani, mutta olin muutenkin kuullut siitä paljon hyvää. Esimerkkinä mainittakoon Celestine, joka aina säännöllisin väliajoin hypettää Douglas Adamsia ja on henkisesti painostanut minua lukemaan tämän vaikka kuinka pitkään. Lauantaina rahtasin aivan järjettömän määrän kirjastonkirjoja takaisin (Kaksi painavaa kassillista. Pyörällä. Oli tuskaista.) ja palautuksen jälkeisessä helpottuneessa tunnelmassa, lainailin, kuinkas muutenkaan, lisää kirjoja. (Tosin huomattavasti vähemmän kuin vein takaisin, joten mission complete.) Linnunradan käsikirja liftareille oli hyllyssä, se oli ihanan pieni läpyskä ja nappasin sen mukaani. Illalla kun olin saanut Oliver Twistin  luettua, aika tuntui otolliselta jollekin nopealle ja aloin lukea tätä Douglas Adamsin Linnunrata-sarjan aloitusosaa.

Linnunradan käsikirja liftareille on hervoton scifi-parodia, jossa tuiki tavallinen mies nimeltä Arthur Dent temmataan mukaan päättömään hurjasteluun ympäri avaruutta. Maapallo räjäytetään atomeiksi, sillä se sattuu sijaitsemaan rakenteilla olevan avaruuden halki kulkevan pikatien varrella ja posauksesta selviää elossa vain Arthur Dent ystävänsä Ford Prefectin kanssa. Ford paljastuu joksikin aivan muuksi kuin tavalliseksi tallaajaksi ja ystävysten matkalle mahtuu jos jonkinlaista sattumusta ja kummallista härveliä.

Linnunradan käsikirja liftareille on täysin aivoton, outo ja päätön kirja. Hyvällä tavalla. Kirjassa ei totta puhuen ole päätä eikä häntää tai ainakin hyvin sinne tänne poukkoileva juoni, mutta se onnistuu olemaan mielettömän hauska ja upealla tavalla omalaatuinen. Kirjaa lukiessa nauraa useaan otteeseen.

Minusta kirjan parasta antia olikin ehdottomasti sen päätön huumori. Nauroin ääneen jo ensimmäisellä sivulla ja samoissa tunnelmissa mentiin suurin osa kirjasta. Esimerkiksi kirjan alkuosan tilanne, jossa Arthur Dent makaa mutalammikossa estääkseen puskutraktoreita jyräämästä taloaan, on kirjoitettu niin tragikoomisesti, että repeilin koko ajan. Lueskelin kirjasta myös pätkiä ääneen perheelleni, esimerkkinä mainittakoon esimerkiksi pätkä jossa puhutaan vogonien runoudesta.

"Kuten tunnettua vogonien runous on maailmankaikkeuden kolmanneksi huonointa. Toiseksi huonointa runoutta kirjoittivat Krian azgothit. Mestarirunoilija Grunthos Mahtipontisen lausuessa runoaan 'Oodi pienelle vihreälle möykylle jonka löysin kainalostani juhannuspäivän aamuna' neljä kuulijaa menehtyi sisäiseen verenvuotoon, ja ainoa keino jolla Keski-Linnunradan taiteilijoiden liiton vilunkilautakunnan puheenjohtajan onnistui selvitä hengissä oli järsiä toinen jalkansa poikki."
s. 52

Linnunradan käsikirja liftareille on todella lyhyt kirja ja siten nopeaa luettavaa, mutta muuten en pitänyt kirjaa erityisen nopeasti sulavana. Kirjan paras osuus on mielestäni ehdottomasti sen alku, silloin rakastin kirjaa täydestä sydämestäni, mutta loppua kohti mielestäni vähän laimeni. Kirjassa on välillä vähän tylsiäkin osuuksia ja kun koko ajan pitää miettiä mitä helkuttia seuraavaksi tapahtuukaan, oli lukukokemus vähän hajanainen. Toisaalta omalaatuisuus ja päättömyys on juuri ideana Linnunradan käsikirjassa liftareille, enkä siis varsinaisesti lähtisi mutkia suoristelemaan.

Kirja ei siis varsinaisesti lumonnut minua, vaikka siitä kovasti nautinkin. Adams on onnistunut kirjoittamaan loistavan ja viihdyttävän scifi-parodian, mutta minulle henkilökohtaisesti kirja ei ollut mitään sen enempää. Linnunradan käsikirja liftareille aloittaa kuitenkin viisiosaisen sarjan ja saatanpa joskus siihen paremmin tutustua jos satun innostumaan.

Arvosana: ♣♣♣½

Teos: Linnunradan käsikirja liftareille
Alkuperäisteos: The Hitchhiker's Guide to the Galaxy
Kirjailja: Douglas Adams
Kääntäjä: Pekka Markkula
Sarja: Linnunrata, #1
Kustantaja: Taskukirja Loisto
Julkaisuvuosi: 2005 (alkuperäisteos 1979, ensimmäinen suomenkielinen painos 1981)
Sivuja: 156
Luettavaksi: kirjastolaina
Haasteet: Kirjallisen sivistyksen projekti, 2015 lukuhaaste, "A book a friend recommended"

6 kommenttia:

  1. Ai minäkö painostanut? Missä välissä? ;)

    Mutta joo, olen erittäin ylpeä sinusta tämän johdosta :) Suosittelen todella lämpimästi kuunnelmaa, se oli se, joka mut kunnolla tähän rakastutti. Luin kaikki kirjat (kaverin painostuksesta minäkin ;)) ja olin että "joo ihan kiva ja hauska ja näin", mutta kuunnelma vei mun sydämen ja teki musta tämmöisen<3 Perhe (ja varsinkin pikkusisarukset) on näihin kirjoihin ihan kypsinä jo, kun hoen juttuja siitä ihan koko ajan ;)

    Pitäiskö huolestua, kun osaa vogonikapteenin runon ulkoa? ;) "Oi kurjulaiset kultamunat" ja sitä rataa :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. :D Ehkä pitäisi, mutta musta ihan normaalia käytöstä. Pistän kuunnelmavinkin korvan taakse ;)

      Poista
  2. Minullakin kaveri aikoinaan suositteli tätä, ja yritinkin lukea, mutta jotenkin en vain lämmennyt tälle. Olen aika kaikkiruokainen kirjojen suhteen, mutta tämä ei vaan kolahtanut.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, tämä on takuulla kirja joka ei vain iske kaikilla. Adamsin huumori oli juuri minulle suunnattua, siitä varmaan, johtui, että kirjasta nautin.

      Poista
  3. Minäkin kallistun Kian kannalle: Vaikka tässä käsikirjassa ei ole sivuja nimeksikään, niin kirja ei tuntunut päättyvän milloinkaan. Voisinpa kuvailla peräti tuskastuttavaksi luettavaksi. :D
    Jännä kuinka vahvasti tämä jakaa mielipiteet, sillä minäkin olen kyllä kuullut tätä hehkutettavan. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, minustakin tämä oli ajoittain aika hidastempoinen. Huumori kuitenkin lumosi minut sen verran tehokkaasti, että päädyin kirjasta nauttimaan. :)

      Poista

Kirjaneito kiittää kommentista! ;)