sunnuntai 24. toukokuuta 2015

Kiera Cass - The One

The One on kolmas osa The Selection -sarjassa, joten tämä bloggaus saattaa sisältää spoilereita edellisistä osista.

When she was chosen to compete in the Selection, America never dreamed she would find herself anywhere close to the crown - or to Prince Maxon's heart. But as the end of the competition approaches, and the threats outside the palace walls grow more vicious, America realizes just how much she stands to lose - and how hard she'll have to fight for the future she wants. 

Huhtikuun lopussa luin Kiera Cassin The Selection -sarjan avausosan, The Selection. Kirja ei erityisemmin hurmannut minua, mutta koukutti mukavasti ja päätin jatkaa sarjan parissa. Toukokuun alussa luin sarjan toisen osan, The Elite ja vaikka kirja ärsytti minua välillä suunnattomasti, oli se kuitenkin viihdyttävä tapaus. Kauaa minun ei onneksi tätä sarjan viimeistäkään (tai ei oikeastaan viimeistä, mutta palataan siihen kohta) osaa odotella ja heti kun varaus saapui noudettavaksi, aloitin kirjan. The One ei mielestäni ole mikään huikaiseva parannus edellisiin osiin nähden, mutta meni alas nopeasti.

The Selection on lopuillaan, tyttöjä on jäljellä enää vähän ja tunnelma kiristyy. Taistelu prinssi Maxonin sydämestä käy kiivaana, eikä kukaan halua hävitä. America tietää nyt viimein mitä haluaa, mutta hän ei ole valmistautunut siihen, miten vaikeaa se on saada. Hän pelkää häviävänsä ja tytön ja Maxonin välit rakoilevat. Ratkaisu lähestyy ja myös tragedia vaanii kaiken taustalla.

The One oli ihan mukiinmenevä päätösosa. Joiltain osin se oli mielestäni selkeästi parempi kuin edeltäjänsä, mutta osittain samat ärsytyksen aiheet sen kuin pahenivat tässä viimeisessä osassa. Olen silti tyytyväinen että luin, olihan The Selection -sarja mukava välipala.

Eniten tässä sarjassa edelleenkin tökkii arvoisa päähenkilömme America Singer. Hän on suorastaan raivostuttavan päättämätön nurisija, joka on kuitenkin olevinaan niin ihastuttava ja vilkas ja idealistinen ja upea. Americalla ei tunnu riittävän ymmärrystä muille kuin itselleen. Eniten minua nyppii se, että vaikka America tiedostaa selkeästi valinneensa Maxonin, hän kuitenkin pitää Aspenia edelleen varalla, ihan vain siltä varalta, että jos juttu ei prinssin kanssa päätykään häihin, niin hän ei jää tyhjän päälle. America ei myöskään kykene tunnustamaan tunteitaan tunteitaan Maxonille edellä mainitusta syystä ja koska America ei puhu niin Maxonkaan ei ja noidankehä on valmis.

Maxonin ja American välinen draama jatkuukin kirjassa entistäkin rasittavampana, kaikki menee aina pieleen ja matkaan tulee aina vielä yksi mutka. Minä aloin tässä kirjassa pikku hiljaa jo todella kyllästyä samaan jankkaamiseen kun mikään ei tuntunut etenevän minnekään. Kirjasta myös puuttui jotain edellisten kirjojen viihdyttävyydestä, vaikka se oli nopeaa luettavaa, niin ei yhtä nappaavaa ja junnasi enemmän paikallaan.

The One oli kuitenkin selkeä parannus, mitä tulee tyttöjen välisiin suhteisiin. Edellisissä kirjoissa osa on ollut ystäviä, mutta mukaan on mahtunut jos jonkinlaista kissatappelua ja draamailua. Nyt tytöt alkavat todella ystävystyä kaiken keskellä ja ainakin minä pidin käänteestä valtavasti.

Kirja loppui kuten odotinkin, mutta mukana on myös traagisia sävyjä, mitä en ollut odottanut. Muutaman hahmon perään jään ehdottomasti suremaan. Myös taustalla ollut poliittisempi aspekti kapinallisten ja George Illéan todellisen luonteen kanssa oli isommassa osassa kuin odotin. America ei mielestäni edelleenkään oikein istu taistelevan dystopiasankarittaren, esim. Katniss tai Tris, saappaisiin enkä siis kauheasti lämmennyt tälle puolelle kirjasta. Ihan mukiinmenevää settiä kuitenkin.

The One lopettaa alkuperäisen The Selection -trilogian. American tarina saakin loppunsa tässä, mutta sarja kuitenkaan ei. Kirjailija on sittemmin jatkanut sarjaansa ja nyt on jo ilmestynyt neljäs osa, The Heir, joka kertoo American tyttärestä. (Enempää en spoilereiden takia viitsi sanoa.) Ainakin viides osa on vielä tiedossa. Minusta tämä olisi voinut jäädä trilogiaksi, mutta koska The Selection tarjoaa viihdettä koko rahan edessä, uskon tarttuvani myös seuraaviin osiin. Tämä on vähän turha, teennäinen ja pahvinen sarja, mutta mikäs siinä. Joskus sitä kaipaa sellaista.

Arvosana: ♣♣

Teos: The One
Kirjailija: Kiera Cass
Sarja: The Selection, #3
Kustantaja: Harper Collins
Julkaisuvuosi: 2014
Sivuja: 323
Luettavaksi: kirjastolaina
Haasteet: Kirjankansibingo: nainen





10 kommenttia:

  1. Heti ensiksi: onpa kaunis mekko!

    Tämä sarja on ollut sen verran esillä kirjablogeissa, että minäkin päätin kurkistaa jossakin välissä millaisesta sarjasta on kyse. Tosin tämä ei ole noussut viihdyttävän ja luettavan -tason yläpuolelle muuallakaan, joten niin kiire minulla ei ole tähän tutustua. Kieltämättä juonikuvio vaikuttaa tiivistunnelmaiselta ja jännittävältä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Oli tänä vuonna Wanhoissa päällä ja sopii mainosti kirjakuvaukseenkin :D

      Tiivistunnelmainen juonikuvio tosiaan on ja melko ärsyttäväkin :D Kyllä tämä ihan tutustumisen arvoinen sarja on, kunhan ei liikoja odota. ;)

      Poista
  2. Aivan _ihana_ mekko :D (paniikki, kohta pitäisi tuokin metsästää...)

    Sarjakin houkuttelee, kun se saa sut niin tunteelliseksi :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi kiitos! :3 Onko paria vielä? ;) t. Onnea matkaan, wanhoissa riittää paljon panikoitavaa jos niin haluaa.

      Hah :D Sut on kyllä törkeästi spoilattu, mutta jos haluat tuntea tuskani ja nauraa niin mikäs siinä.

      Poista
  3. Ihana mekko, kiva kuva muutenkin :)

    Minua ei kyllä tämä sarja juurikaan enää kiinnosta, sen verran luotan sanaasi etten varmaan pitäisi tästä :D Alkuun kannet kiinnittivät huomioni, pidän kovasti tämän sarjan kansitaiteesta (varsinkin sen uusimman, The Heirin kannesta, se on tosi kaunis), mutta en usko tosiaan että tulen näitä lukemaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos paljon! Kannet ovat minustakin hienot, etenkin juuri The Heirin. Harmi etteivät kirjat yllä samalle tasolle...

      Poista
  4. Joo miekin iskin silmäni samantien mekkoon :D tosi kauniin värinen ja yksityiskohdatkin niin nätit, sinistä varmaan itsellekin ensi vuodeksi...

    Olen pitkään pohtinut tämän sarjan lukemista, mutta nyt ajatukset itselläkin vetävät vähän takapakkia. Toisaalta yleensä minusta jopa surkeatkin rakkaustarinat ovat mahtavia joten varmaan pitäisin tästäkin. Hmmh, pitää pohtia asiaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi kiitos! Onnea mekon metsästykseen, sininen on ihana väri. :)

      Kyllä tästä sarjasta monet ovat pitäneetkin, joten toivottavasti en nyt tyrmännyt täysin. :D Minulla tökkivät monet asiat, mutta kyllä tämä mielestäni ihan kokeilemisen arvoinen on!

      Poista
  5. Minua nauratti tuo luonnehdintasi kirjasarjasta. :) Hassua, miten joskus kaipaa turhaakin lukemista.
    Ja kyllä, mekko on ihana!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! :) Joskus todellakin kaipaa jotain ei niin vakavaa ja loistavaa luettavaa.

      Poista

Kirjaneito kiittää kommentista! ;)