perjantai 10. heinäkuuta 2015

Tekohengitystä hiljaisuuteen

En ole kuollut. Yli viikko on kulunut edellisestä postauksesta ja melkein saman verran siitä kun edes lueskelin muiden blogeja. Syitä on monia, mutta päälimmäisenä pieni inspiraation puute, väsymys ja se etten ole paljoa lukenut.

Heinäkuun alun olen käynyt tiiviisti töissä ja se näkyy. Monen päivän jälkeen olen ollut niin väsynyt, että olo on kuin junan alle jäänellä ja kaikki vähänkin ajatustoimintaa vaativa puuhastelu tuntuu mahdottomalta. Plussapuolena tietenkin rikastuminen ja se, että alan olla jo melko nopea siivooja. Kyllä kuulkaa alkaa petaus luonnistua kun yhdessä päivässä tekee vuorellisen lisävuoteita...

Alkuviikosta pääsin myös leikkimään yksikseni kotia, kun muu perhe mökkeili ja minä oli töiden vuoksi kaupungissa. Oli ihan hauskaa leikkiä yksineläjää muutama päivä, pysyin hengissä, talo pysyi hengissä ja siistinä enkä ihan jokaista huonekasviakaan tappanut. Vähän hiljaista oli, kun normaalisti viiden hengen sijasta paikalla oli vain yksi. Hermotkin pysyivät kurissa ja vain yhtenä iltana olin saada sydänkohtauksen kun Supernaturalia katsoessani vaatekaapista rysähti yhtäkkiä alas laatikoita... Parin minuutin ajan näin jo itseni jonkun kostonhimoisen hengen tappamana ja Samin ja Deanin sitten lahtaamassa olennon jälkikäteen. Vaikka mielelläni ajattelisin Samin ja Deanin omaan elämääni, olisin mielummin silloin hengissä, joten olin melkoisen helpottunut kun asialle ei löytynyt yliluonnollista selitystä.

Lukemisen suhteen alkukuu on ollut hiljainen. Supernatural on vienyt lukuaikaa ja aloin katsoa myös Downton Abbeyta uudestaan ihan alusta. (Syksyllä pitäisi tulla kuudes kausi Ylelle, jee!) Lukemastani olen kuitenkin nauttinut. Ehkäpä koko vuoden odotetuin uutuus kohdallani, Patrick Rothfussin Viisaan miehen pelko ilmestyi kesäkuun lopulla ja siitä iloiten luinkin Tuulen nimen kuudennen kerran jonka jälkeen jatkoin suoraan toisen osan pariin. Sitä hetkeä olin valehtelematta odottanut kaksi ja puoli vuotta. Toki luin Viisaan miehen pelon enkuksi noin vuosi sitten, mutta on ihanaa palata kirjan pariin, kun ei muista ihan kaikkea ja jotain on kielen vuoksi mennyt ohikin. Olenkin lukenut kirjaa en nyt hitaasti (kyseessä on 955 sivuinen tiiliskivi), mutta rauhallisessa tahdissa ja joka hetkestä nauttien. Se on tuntunut hyvältä ja nautin lukemastani mielettömästi, niinkuin tiesin tulevani nauttimaan.

Kuukauden lukufiilis tuntuukin olevan varovaisen leppoisa. Ei tee mieli tahkota kirjoja järjetöntä vauhtia, vaan lukea silloin kuin hyvältä tuntuu ja nauttia siitä. Lukufiilistä aionkin herätellä myös palkkapäivän kunniaksi tekemällä viimein sen valtavan kirjatilauksen, joka on pyörinyt puoli vuotta mielessä.

Heinäkuu mennee edelleen melko tiiviisti töissä, mutta elokuussa on pari viikkoa ihan lomalomaa. Syksyn yo-kirjoitukset alkavat tosin kummitella uhkaavasti mielessä, mutta toissapäivänä sain viimein lukemisen polkaistua käyntiin.

Tällaista siis. Blogi ei missään nimessä ole kuolemassa, vaikka pientä jumia on välillä ollut ilmassa. Pari arvostelua on rästissä ja koetan parhaani mukaan saada niitä alta pois. On se jännää, sillä vaikka blogi elää puhtaasti harrastuspohjalta, sitä tuntee silti suurta velvollisuudentuntoa... No, otetaan rennosti, kunhan henki pihisee ja ihan mukavastihan edelleenkin kulkee. Tämän postauksen tarkoitus oli vähän antaa tekohengitystä ennen kuin vire kokonaan katoaa.

Mitkä ovat kesäfiilikset teillä?

12 kommenttia:

  1. Koeta jaksaa! :) Olenkin joskus Downton Abbeyta, se on kuulemman hyvä tv-sarja, mutta minä tällä hetkellä elän tv-sarjoja odottaessa ja niitä katsoen (Neiti Fisherin etsivätoimisto <3) :D
    Ihanaa, jos pystyt myös nauttimaan rauhassa kirjoista, eikä tuo pieni postaustauko haittene ainakaan minusta ollenkaa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Koetan, kiitos. :) Downton Abbey on ihana sarja! Laadukasta pukudraamaa, ah, mikä voisi olla parempaa.

      Poista
  2. Hah voin niin kuvitella miten en olisi itse varmaan nukkunut lainkaan sinä yönä jos tuo kaappi-tarina olisi osunut omalle kohdalle :D Sen verran vilkas mielikuvitus.

    Minullakin on pari kirjaa tällä hetkellä kesken, hyviäkin, mutta jotenkin ei kuitenkaan kauheasti tee mieli lukea. Ja tavallaan taas tekee mieli, mutta ei kuitenkaan niitä mitkä ovat kesken. Anna opettajana luin juuri ja se kyllä hieman paransi innostusta, ja voikin olla että tartun kohta vielä siihen viimeiseen lukemattomaan Anna-kirjaan.

    Jaksamisia loppukesään! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, yllätin itseni sillä, kuinka helposti loppujen lopuksi nukahdin. :D Kaipa alan olla jo suhteellisen karaistunut. Hermostusta olisi varmaan helpottanut jos olisin varannut suolapurkin sängyn viereen. :D

      Sama tunne usein täällä! Tekisi mieli vaan aina aloittaa uusia kirjoja... Annat ovat kyllä ihania! <3

      Kiitos samoin! :)

      Poista
  3. Nyt jäi kyllä mietityttämään, mikä ne laatikot tiputti. :D Ja pakko myös kehaista, että hieno otsikko tällä postauksellasi!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sanopa muuta :D Kyseessä oli ylähylly, josta oli pari päivää aiemmin tongittu kampetta mökille, joten kaipa sitten jokin oli jäänyt huonoon asentoon ja päätti tulla alas... Kiitos! :)

      Poista
  4. Ehken tunne sitten oloani niin laiskaksi, kun kuun lopussa luen taas koosteesi siitä, mitä olet ehtiyt lukea sinä aikana kun minä olen saanut juuri ja juuri kahlattua pari kirjaa läpi. ;)

    Mutta niin, joskus lukeminen ei ole se päällimmäisin juttu mielessä, varsinkin jos innostuu TV-sarjoista. Eikä TV-sarjoissa mitään pahaa ole, ne ovat vain erilainen tarinankerronnan muoto.

    Työ tosiaan vie energiaa. Itse aloitin tänään kesätyöt. Aiemmin olen käynyt vain osa-aikaisena tekemässä päiviä silloin tällöin, mutta nyt aloitin kunnon 5 päivää viikossa -meiningin (vaikkakin työaikani on lyhyempi kuin 8h päivässä). Mietityttää, kuinka se vaikuttaa lukuintooni. Voi olla, että koska töiden takia en voi laatia niin paljon iltamenoja, aikaa jää yhtäkkiä lukemiseen, mutta saatan myös väsähtää joskus.

    Tsemppiä sinnekin lukemiseen! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hah :D Katsotaan kuinka käy ;)

      TV-sarjoissa ei tosiaan ole mitään pahaa, lukemisesta vaan tulee tuotteliaampi olo ja tuntuu, että käyttää aikaa enemmän hyödyksi. Parasta varmaan olisi molempia kohtuudella, mutta minun herkästi addiktoituvalla luonteellani ei aina ole muita vaihteita kuin on-off-nappula :D

      Työ todellakin on raskasta :D Minä ainakin olen usein niin kuitissa, että kun tulen kotiin, lysähdän vain sohvalle enkä nouse siitä muuten kuin syömään...

      Tsemppiä myös sinne! :)

      Poista
  5. Eksyin tänne Lukujonossa-blogin haastattelusi kautta ja täytyy sanoa, että tää sun blogisi on jotenkin sympaattinen. Täytyy yrittää muistaa tulla tänne joskus uudestaan! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi apua, kiitos ihanasta kommentista! <3 Toivottavasti tulet uudestaan käymään ja pidät lukemastasti. :)

      Poista
  6. Haastoin sinut! :) Jospa tästä olisi apua tekohengitykseen? http://kirjakissa.blogspot.com/2015/07/kolmen-kirjan-haaste.html (Postaus tulee näkyviin keskiviikkona klo 10:30)

    VastaaPoista

Kirjaneito kiittää kommentista! ;)