tiistai 15. joulukuuta 2015

Lukujumista ja blogihiljaisuudesta

Blogi on ollut parin viime kuukauden aikana hiljainen. Kaukaisia ovat ne ajat, kun luin yli kymmenen kirjaa kuukaudessa ja bloggasin jokaisesta. On aika hyväksyä se tosiasia, että sinne en ole palaamassa ainakaan jos elämä jatkuu nykyiseen tyyliinsä.

Blogi on jumittunut samaan kuoppaan kuin lukeminenkin. Jonkinasteinen lukujumi tuntuu olevan koko ajan päällä, ja sen myötä bloggausjumikin. Satunnaiset kirjat vievät aina mukanaan, mutta en tunne enää samanlaista hinkua tarttua aina vain uuteen kirjaan kuin esimerkiksi vuosi sitten.

Mutta ehkei tarvitsekaan. Lukeminen on minulle rakas harrastus, ja kirjoilla on aina paikka sydämessäni, mutta ehkä nyt on aika ottaa rauhallisesti. En halua stressata asiasta, josta nautin, sillä stressinaiheita löytyy muutenkin.

Vaikka lukemattomien kirjojen määrä hyllyssäni kasvaa koko ajan, en halua ahdistua. Kesällä keksin itselleni moton; Ihmisellä ei koskaan voi olla liikaa kirjoja. On vain liian pieniä kirjahyllyjä. Sen yritän muistaa, ja satunnaisia ahdistuskohtauksia ("Voi apua totakaan en ole vielä lukenut ja ostan koko ajan vaan lisää!") lukuunottamatta olen niin tehnytkin. Tykkään isoista kirjahyllyistä, ja onhan se nyt selvä, ettei kaikkia kannata heti lukea. Muuten voi käydä niin köpelösti, ettei joku päivä löydäkään luettavaa, vaikka haluaisi.

En siis ole peloissani numeroiden pienenemisestä. Numerot ovat vain numeroita, ja yksi hyvä kirja on parempi kuin kymmenen huonoa. Inhoan vain sitä tunnetta, kun ei tee mieli lukea yhtään mitään. Netflix on sata kertaa helpompi ratkaisu kuin kirja, ja liian usein kuluneina viikkoina olen valinnut sen. Tv-sarjojen katsomisessa ei ole mitään pahaa, mutta haluan tehdä muutakin. Doctor Who tuntuu vain niin paljon rentouttavammalta, kun palaa väsyneenä kotiin. Pitäisi oppia löytämään tasapaino, ja sekä lukea, että katsoa sarjoja sopivissa määrin, mutta se ei ole helppoa. Ei varsinkaan, jos on kaltaiseni helposti addiktoituva luonne.

Tämän bloggauksen tarkoitus olikin paitsi herättellä hieman uinuvaa blogia, ja etenkin sen kirjoittajaa. Saada takaisin tuntumaa kirjoittamiseen, sillä jos on olemassa bloggauslihas, omani on pahasti juntturassa.


Kärsiikö joku muu samankaltaisista ongelmista? Vertaistukea kaivataan!

Kuva siskoni Maijan (Jään kunnes tuuli kääntyy) ottama.

18 kommenttia:

  1. Vertaistukihenkilö ilmoittautuu kärsien todella samanlaisista ongelmista.

    VastaaPoista
  2. Silloin tällöin iskee luku- ja bloggausjumi, mutta yleensä ne eivät ole kovin pitkäaikaisia. Viime kesä ja tämä syksy ovat olleet minulle todellista lukemisen kulta-aikaa, mutta täytyy kyllä varoa, ettei opinnot samalla vaarannu! Välillä tulee liian helposti tartuttua romaaniin kun pitäisi lukea gradukirjallisuutta...

    Mutta kyllä se lukemisen ja bloggaamisen ilo sieltä vielä takaisin tulee, aina se tulee! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, tämä piristi! :) Koulu tuppaa aina häiritsemään kaikkea muuta kivaa, mitä haluaisi tehdä.

      Poista
  3. Minullekin on tuttu tämä ongelma. Kun lukemisesta kerran katoaa rytmi, sitä saa etsiä pitkään arjen kiireiden keskellä. Kesällä oli todella vaikea vaihe. En lukenut enkä blogannut juuri ollenkaan useamapaan kuukauteen, ja se harmitti todella paljon. Mutta sitten muistin tai ehkä ensimmäistä kertaa kunnolla oivalsin, että rakkaidenkin harrastusten kanssa elämä on vuoristorataa: välillä mennään kovaa eteenpäin ja sitten taas jumitetaan. Varsinkin bloggaamisen suhteen tulisi olla itselleen armollinen, se kun on omalla tavallaan luovaa työskentelyä sekin. Välillä energia menee muihin asioihin, vaikka kuinka toisin toivoisi. Lohduttavaa on kuitenkin se, että yleensä lukemiseen ja bloggaamiseen pääsee kiinni takaisin - sitten kun on siihen valmis.

    Älä siis ole yhtään huolissasi, saat vielä energiaa tähänkin hommaan! :) Ehkä nopeammin kuin uskotkaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ah, ihana kuulla, että muillakin on tämänkaltaisia ongelmia. Mikään ei kyllä peittoa sitä tunnetta, kun tarttuu taas hyvään kirjaan. Kiitos tsempistä!

      Poista
  4. Tee niin kuin itselle tuntuu hyvältä. Lue kirjaa, jos tuntuu hyvältä, päivitä blogia, jos tuntuu hyvältä, kato Netflixiä, jos tuntuu hyvältä. Mitään ei ole pakko tehdä. Pakko tässä elämässä on vaan kuolla (ja maksaa veroja).

    Vinkkiklinikka kiittää ja kuittaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Naurahdin :D Kiitos vinkkiklinikka. Netflixiä pitäisi kyllä ihan oikeasti rajoittaa...

      Poista
  5. Minuakin häiritsee välillä, kun postaustahti on hidastanut huomattavasti viime kuun aikana :'( Snyff... aika vaan tuntuu todella karkaavan välillä käsistä

    VastaaPoista
  6. Minulla ei vielä ole bloggaus jumia, koska vasta aloitin blogini... Mutta bloggaamisen kuuluu olla hauska harrastus, josta ei kannata ottaa paineita tai stressiä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Bloggauksen alkuajat ovat kyllä niin ihanan jumittomia... Näinhän sen kuuluu olla, mutta olisi kiva, jos aivonikin tajuaisivat sen :D

      Poista
  7. Eiköhän se inspiraatio sieltä vielä löydy :) Goodreadsin perusteella saat kuitenkin edelleen luettua oikein kunnioitettavat määrät eli ei hätää :D Itsellänihän blogi on juurikin vastapainoa arjelle ja älyttömälle määrälle opiskelua, mutta pakostakin se rajoittaa vapaa-ajan lukemisia aina vain enemmän. Varmaan juurikin abivuoden aikana/jälkeen opiskelu on muuttunut huomattavasti raskaammaksi :/

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Yritän keskittyä tuohon ajatukseen, vaikka joulukuussa olen kyllä oikeasti lukenut vähän... Abivuoden aikana opiskelu on tosiaan muuttunut paljon painostavammaksi. Hyi, en tykkää :D

      Poista
  8. Bloggauslihas :D haha!

    Minulla ei ole jumi, mutta aika ei vain riitä. Se on tosi tylsää, kun on tottunut lukemaan aina paljon ja yhtäkkiä ei vain olekaan aikaa...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Arki tahtoo joskus pistää oikein urakalla vastaan mitä vapaa-ajan harrastuksiin tulee... Tsemppiä, toivottavasti aikaa alkaisi taas löytyä!

      Poista
  9. Minun bloggausjumini on kestänyt noin vuoden. Huh, miten pitkä aika! Vuonna 2014 tein jotain sata postausta, kuluneena vuotena ehkä kaksikymmentä. Tsemppiä, kyllä se siitä! Jos päätät kirjoittaa edes kerran kuukaudessa, sekin on jo riittävästi :)

    Hyvää joulua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Viikot vain jotenkin vierähtävät jumin sattuessa... Tsemppiä itsellesikin, yritetään voittaa jumit!

      Kiitos samoin!

      Poista

Kirjaneito kiittää kommentista! ;)