perjantai 8. tammikuuta 2016

Jane Austen - Ylpeys ja ennakkoluulo

Ylpeys ja ennakkoluulo on herkullinen kuvaus 1700-luvun loppupuolen pikkuporvasiperheestä. Nokkelasanaisen ja vastustamatonta viehätysvoimaa säteilevän Elizabeth Bennetin mukana seuraamme sisarusparven monivaiheisia rakkaustarinoita, sympatisoimme kohtaloonsa alistuneen ja kuivaan ivaan turvautuvan isä Bennetin kanssa ja iloitsemme salaa herra Darcyn, jäykän ja ylpeän gentlemannin, vastahakoisesta rakastumisesta Elizabethiin. Pitkin matkaa saamme nauraa inhimilliselle turhamaisuudelle ja höperyydelle sen huvittavimmissa muodoissa.
Kirjailijan ääni kaikuu yhtä raikkaana ja eloisana kuin teoksen ilmestymisen aikaan 200 vuotta sitten.


Oi iki-ihana Jane Austen! Tammikuun ensimmäisenä päivänä pohdiskelin pitkään, mikä olisi se oikea tapa aloittaa uusi kirjavuosi. Lopulta katseeni hakeutui Austenin pariin ja koska minun on jo pitkään tehnyt mieli lukea Ylpeys ja ennakkoluulo uudelleen, koin tilaisuuden juuri oikeaksi. Niin kuin se olikin. Voisin tehdä tästä perinteen ja aloittaa uuden vuoden Austenin seurassa, sillä hänen kanssaan on vaikea mennä vikaan.

Ylpeys ja ennakkoluulo oli aikoinaan (ennen blogiaikoja ja tilastointia, eli yli kolme vuotta sitten) ensimmäinen lukemani Austen. Pidin siitä jo silloin paljon, mutta toisella kerralla vielä paljon enemmän. Ensimmäisellä kerralla lukeminen oli pitkälti tutustumista uuteen kirjailijaan, ja taisinpa Austenia hänen kuuluisuutensa vuoksi myös hieman pelätä. Kolmen vuoden aikana olen kuitenkin ehtinyt lukea kaikki Austenin romaanit, ja nykyään hän on yksi lempikirjailijoistani. Toinen lukukerta tapahtui siis Austen-rakkauden lämpöisessä valossa, enkä olisi voinut pitää kirjasta enempää.

Ylpeyden ja ennakkoluulon tarinan tietänevät lähes kaikki. Itsekin olin nähnyt kirjaan pohjautuvan elokuvan jo ennen kirjan lukemista ja ensimmäisen lukukerran jälkeen olen katsastanut myös BBC:n minisarjan. Juonikuvioiden tietäminen ei kuitenkaan lukemista haittaa, sillä tarinaan jaksaa uppoutua aina vain uudelleen.  

Rakastan tapaa, jolla Austen kirjoittaa. Rauhallinen, keskusteleva sävy ja tarkat huomiot erilaisista ihmisistä jaksavat aina viihdyttää. Harvoin olen tylsistynyt Austenin seurassa. (Järki ja tunteet taitaa olla poikkeus, mutta senkin haluaisin lukea uudelleen ja nähdä josko Austen-rakkauteni tekisi toisesta lukukerrasta nautittavamman.) Lisäksi, kuten kaikki kirjailijattaren tuotantoon tutustuneet tietävät, Austen osaa myös naurattaa. Hänen koomiset hahmonsa tuntuvat usein olevan kuin suoraan oikeasta elämästä ja lukija saa huokailla yhdessä päähenkilön kanssa heidän typeryydelleen. Mr. Collins on Ylpeyden ja ennakkoluulon (ja yksi Austenin kokonaistuotannon) parhaita hahmoja tässä suhteessa. Hän on kerrassaan sietämätön ja yksinkertaisesti nolo, mutta niin todentuntuinen hahmo.

Toisella lukukerralla rakastuin Elizabethiin päähenkilönä. Hän on huumorintajuinen, eloisa, ihastuttava, eikä anna kenenkään määräillä itseään. Darcylla on melkoinen määrä rahaa, mutta Elizabeth ei anna sen hämätä itseään. (Toki suuret tulot ja iso kartano ovat plussaa, mutta Elizabeth ei anna sen jyrätä Darcyn muita ominaisuuksia.) Kirjan puolivälissä romanssin osalla tapahtuvan käänteen kohdalla minun tekisikin aina mieleni antaa Lizzylle aplodit. Elizabethin ja Darcyn romanssi on kuitenkin ihanaa luettavaa, juuri sellaista, mitä kaipaa masentavan päivän keskelle.

Ylpeys ja ennakkoluulo on nyt yksi ehdottomia lempikirjojani, paitsi Austenin tuotannosta, myös yleisesti. Tulen varmasti palaamaan sen pariin vielä monen monta kertaa. Hurmaava teos, yksinkertaisesti ihana. Voi Austen minkä teit. Taas. 

Arvosana: ♣♣♣♣♣

Teos: Ylpeys ja ennakkoluulo
Alkuperäisteos: Pride and Prejudice
Kirjailija: Jane Austen
Kääntäjä: Sirkka-Liisa Norkko-Turja
Kustantaja: WSOY/BON
Julkaisuvuosi: 2013 (alkuperäisteos 1813, ensimmäinen suomenkielinen laitos 1922, WSOY 1949)
Sivuja: 328
Luettavaksi: omasta hyllystä
Haasteet: Kirjallisen sivistyksen projekti (uudelleen luettu)

6 kommenttia:

  1. Tismalleen samaa mieltä tuosta, että Austenin tapa kirjoittaa jaksaa viihdyttää kerrasta toiseen :) Vaikka tempo on rauhallinen, Austenin parissa ei käy aika pitkäksi. Ylpeys ja ennakkoluulo lukeutuu minunkin lemppareihini!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi ihana Austen! Mukavaa kuulla, että sinäkin pidät, Austen on huippu. :)

      Poista
  2. Austenin kanssa ei voi mennä vikaan! Ylpeys ja ennakkoluulo on moneen kertaan luettu, mutta ei siihen kyllästy, niin ihana se on :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Austen on todellakin aina varma valinta. Y&E on aivan mielettömän ihana, olen varma, että tulen lukemaan sen vielä monta kertaa. Siihen ei todellakaan kyllästy. :)

      Poista
  3. Oih, Ylpeys ja ennakkoluulo. Oih, Darcy. (Tosin en oikeen osaa suhtautua näihin juttuihin enää erinäisten keskustelujen jälkeen... :D)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oih ja oih todellakin. Voi Darcy <3 (Ja hei, jos mä kykenen suhtautumaan tähän järkevästi niin luulisi sunkin.)

      Poista

Kirjaneito kiittää kommentista! ;)