maanantai 25. tammikuuta 2016

Kaari Utrio - Paperiprinssi

Raajarikko merikapteeni ja tutkimusmatkailija Sebastian Ross palaa kotiseudulleen Suurkosken paperiruukille. Kotikartano ei houkuttele, eikä varsinkaan ruukki, josta Sebastian karkasi jo poikasena. Virkaheiton luutnantin tyttärelle Wilhelmine Falkenstenille Suurkosken ruukki tarkoittaa kotia. Wilhelmine, pitkä neiti, kohtaa ruukilla miehen ison ja rohjon kuin karhu, eikä mikään ole kuin ennen. Kun Wilhelmine menettää kaiken, hän joutuu Helsinkiin ylimyssukulaisten outoon taloon, vieraitten ihmisten määräiltäväksi. Kun kaikki sortuu, hänen täytyy joko sopeutua köyhäksi sukulaiseksi tai kapinoida. Kaari Utrion epookkiromaanissa lukija pääsee romantiikan ja huumorin myötä tutustumaan työhön, jonka tulokselle tämäkin kirja on painettu. Paperiprinssi on kunnianosoitus suomalaisen paperinteon uranuurtajille.



 Paperiprinssi on toinen lukemani Kaari Utrion romaani. Vuosi sitten maaliskussa luin häneltä Viipurin kaunottaren  ja nautin lukukokemuksesta kovasti. Sain kirjan syntymäpäivälahjaksi, ja samasta osoitteesta tuli myös Paperiprinssi, joskin joululahjana. Kauaa en kirjan lukemista malttanut odotella, vaan tammikuun puolivälissä Paperiprinssi vei mennessään. 

Jälleen kerran onnistuin ajoittamaan Utrion lukemisen sopivaan saumaan historian kurssien kanssa. Käyn tällä hetkellä Suomen historian kurssia ja kirjoitettuani varsin perusteellisen esseen 1800-luvun Suomesta, oli mukava palata aikakauden pariin romaanimuodossa. Vaikka Utrion kirjoissa juoni onkin tärkeässä asemassa, on hänen kirjojensa historiallinen miljöö elävä ja taustatiedot aiheesta tuovat lukukokemukseen paljon lisää. Historian yo-kirjoitusten odotellessa keväällä (eikä niin kovin kaukana...) voin myös uskotella itselleni tämän olleen hyödyllistä ajanvietettä.

Paperiprinssi on ennen kaikkea viihdyttävä teos. Alku on hivenen hidastempoinen ja hahmoihin tutustuminen ottaa aikansa. Mutta kun kirja sitten vei mukanaan, koukutuin todella ja luin teoksen melkeinpä yhdeltä istumalta loppuun. Kirjassa on juuri sopivassa suhteessa historiallista taustatietoa ja romanssi vei mukanaan. Nautin kirjan lukemisesta joka hetki. 

Mitään sen ihmeellisempää Paperiprinssi ei kuitenkaan ole. Se viihdyttää ja vie mukanaan, mutten usko palaavani teoksen pariin. Utrio kirjailijana kuitenkin kiinnostaa yhä ja hänen pariinsa tulen varmasti palaamaan vielä monta kertaa. Kertokaa muuten suosikkejanne kirjailijattaren tuotannosta, runsauden edessä näet iskee helposti valinnanvaikeus. Kaiken kaikkiaan Paperiprinssi oli mukavaa luettavaa.

Arvosana: ♣♣♣

Teos: Paperiprinssi
Kirjailija: Kaari Utrio
Kustantaja: Amanita
Julkaisuvuosi: 2015
Sivuja: 470
Luettavaksi: omasta hyllystä

6 kommenttia:

  1. Luin Utrion Ruman kreivittären yläasteella ja vaikka en pahemmin enää muista kirjasta mitään, ei se kuitenkaan pahaa makua jättänyt suuhun (muistaakseni tykkäsin siitä aika paljon). Siitä lähtien Utrion kirjat ovat kiinnostaneet, vaikka en ole vuosiin niihin tarttunut. Pitäisi varmaan lukea lisää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Utriota on kiva lukea aina välillä, tai sellainen tunne itselleni on parin teoksen jälkeen tullut. Jos haluat lukea hyvää ja viihdyttävää historiallista fiktiota, suosittelen lämpimästi palaamaan kirjailijan pariin.

      Poista
  2. Historian kirjoituksiin lukemisessa meinasi olla pääpainona nimenomaan historiallisen fiktion lukeminen eikä kurssikirjojen opiskelu, mutta romaaneista saa yllättävän paljon irti, niin varmaan tästäkin.

    Blogissani on sinulle haaste :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toivotaan näin... :D Eiköhän niitä kurssikirjojakin tule lopulta luettua.

      Kiitos! :)

      Poista
  3. Ostin tämän kirjan joululahjaksi isoäidilleni, joka tykkää lukea romaaneja. Vähän jännittää, pitääkö hän siitä. Ehkä voisin itsekin lukea, kun en ole Kaari Utrion kirjoihin koskaan tutustunut.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Utrio on kyllä tutustumisen arvoinen kirjailija. Itse olen lukenut hänen teoksiaan vasta niin vähän, etten oikein osaa parhaita suositelle, mutta Paperiprinssi oli mukavaa luettavaa.

      Poista

Kirjaneito kiittää kommentista! ;)